keskiviikko 6. marraskuuta 2013

PÄIVÄN TRAUMAATTISET KOKEMUKSET

Hej på dig, näin ruotsalaisuuden päivän kunniaksi. Ja melkeinpä siihen kyseisen kielen taitoni sitten rajoittuukin. Harmi sinänsä, mutta niin vaan tuppaa käymään kaikkien opiskeltujen kielten kanssa, kun niitä ei aktiivisesti tarvitse. Englanti nyt vielä jotenkin taipuu, mutta sitä tuleekin joka tuutista ja aina, joten on jotenkin luonnollistakin, että se pysyy mielessä.

Päivän aiheena on hauskasti traumaattiset kokemukset. Mikäli jaksatte lukea eteenpäin aukeaa tuo edellinen lause hieman tarkemmin kaikkine ristiriitaisuuksineen. Oikeestaan kaikki alkoi jo eilen illalla, kun nautittiin rakkaan mieheni kanssa kaakaot ja palaset kääretorttua. Tartuin minulle tuotuun mukiin ja ihmettelin, mitä sen kyljessä on, ulkopuollella siis. Siinä ihmetellessäni mieheni mölöytti, että hän kyllä huuhtoi mukia kovasti kuumalla vedellä. Voi taivas! Se toi minulle käytetyn mukin, vieläpä oman mukinsa, jota oli ensin "pessyt". Oman mukinsa, josta se on juonut monta aamua aamuteensä ja syönyt sen jälkeen vielä jugurttia ja ties mitä. Voin olla jonkun mielestä nipottaja, mutta koska meillä on kaapit täynnä puhtaita astioita, ei tuo aivotus auennut minulle. Hän sitten "ritarillisesti" luopui kädessään olevasta puhtaasta mukista. Aina en aivan tajua noita miehiä! Kuvan mukit eivät suoranaisesti liity juttuun. :D



Tänään tein yhden ostopäätöksen, jota olen pohtinut todella pitkään ja todella hartaasti. Ostin itselleni ikioman matkalaukun! Kyllä kai se on korkea aika naisella olla myös oma matkalaukku? Jonkin verran on tullut matkusteltua, mutta omaa matkalaukkua ei ole tullut hommattua vaan mukana reissuilla on ollut vaihtelevasti joko miehen matkalaukku ja vielä useammin isin ja äidin matkalaukku. Kuvankaltainen laukku on nyt talutettu kotiin, mutta sen ostaminen oli jokseenkin traumaattista. Laukku on päällepäin kaunis viininpunainen, mutta yllätys onkin laukun sisällä. Se on neonvihreä! No vihreä ainakin! Siis KUKA laittaa viininpunaiseen laukkuun VIHREÄN sisuksen??!! En vaan oikein voi käsittää. No, katsoinhan minä sinne laukkuun jo siellä kaupassa ja kyllä meinasin ihan ääneen "ihmetellä". En ole vihreän ystävä. Vihreys luonnossa ja kasveissa sekä minttujäätelössä on ihan jees, mutta muuten en vihreästä oikein välitä. Ostin laukun siitäkin huolimatta... outo päätös, mutta päätin olla välittämättä tästä pienestä epäkohdasta. Saa nähdä, kuinka siinä onnistun? Kohtahan sitä pääsee käyttämään ihan tositoimissa. Viikon päästä tähän aikaan laukku on toivottavasti pakattu ja seuraavana päivänä sitten matkaan. :D




Että tälläisiä traumaattisia juttuja meikäläisen elämässä. Kaipasin vain jotain hieman hauskaa ja huvittavaakin tähän iltaan. Ja toisaalta, miten onnekas olenkaan, että "traumani" ovat tätä luokkaa. Niin kuin minä en ihan ymmärrä tuota mieheni järjenjuoksua, niin on se omanikin ehkä hitusen omalaatuista, myönnetään. Ai niin, vielä juolahti mieleeni yksi aika hauska juttu. Rakas mieheni nimittäin oli astunut koiran kakkaan! :D Mikäpä parempi ilo kuin vahingon ilo... ja surkuhupaistahan se on, että varmaan ihan oman koiran kakkaan, omalla pihalla hän oli kävellyt. Ihmetteli vaan kun autossa haiskahti ja tutkittuaan asiaa paljastui tämä paskamainen juttu. :D

Juu, ei mulla nyt muuta. Koitan seuraavalla kerralla olla hieman asiallisempi... Moroo! 


SEURAA BLOGIA: BLOGILISTA // BLOGLOVIN // FACEBOOK // INSTAGRAM




Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Kerro mielipiteesi, ehdota, kysy, ihmettele. Kommentit ovat lämpimästi tervetulleita. :)