tiistai 10. joulukuuta 2013

CHICKEN TONIGHT!

Heissan kaikki!

Arvatkaa mitä? Alan jo pikkuhiljaa itsekin uskoa, että olen hieman häiriintynyt. Eilen illalla päässäni alkoi soimaan vuosia sitten telkkarissa pyörinyt chicken tonight mainos ja nauroin ääneen hervottomasti hihittelin lähinnä itsekseni. Tästä saan syyttää työkaveriani, joka auliisti muistutti ruokatauolla ko. mainoksesta mainitsemalla nuo maagiset sanat tullessaan sos.tiloihin. Chicken tonight. Sillä hetkellä kumpikaan ei kyllä muistanut mistä kummasta nuo kyseiset sanat olivat. Nyt renkutus pyörii päässäni yhä uudelleen ja uudelleen ja uudelleen ja uudelleen. Chicken tonight, perhana!

Ärsyttävän, soimaan jääneen muinaismainoksen tunnusbiisi ei suinkaan ole se ainoa todiste tai merkki siitä, ettei kaikki muumit taida olla laaksossa. Eilen illalla juuri läppäriä sulkiessani honasin, että kirjoitin yhden kuvan kuvatekstiin jotain graavilohesta. Eniten asiassa vaivasi se, etten muistanut, näinkö kuvassa kyseistä herkkua ollenkaan. Maltoin kuitenkin tähän päivään asti ja kuinkas ollakkaan, mitä tänään näenkään? Etualalla pötköttää nätissä pinkassa kiuasnakkeja folioineen päivineen. Ja näitäkö en eilen  muka nähnyt ollenkaan?! Muuttiko jokin kumma kromosomi nakit aivoissani graaviloheksi, vaikka nyt verkkokalvoilleni piirtyy selvääkin selvemmin nakit?! Piti ihan ottaa uusintakierros ja liimata kuva tähänkin postaukseen. Eikö nuo vaan ole nakkeja kuvassa, etualalla alhaalla, sanoisinko hyvin keskeisenä osana koko kuvaa?? O_o


Ok, oli meillä graavilohtakin, vaikkei sitä kyllä kuvasta juuri erota tai tunnista. Ja voi että sen että, miten kauniit nuo muovirasiatkin ovat. Siinä visuaalisesti kauniisiin yksityiskohtiin viehättynyt silmä lepää. Jes!

Nyt ehkä joku on sitä mieltä, ettei nakeista ja graavilohesta voi puhua samassa lauseessa. Mutta noin vaan minäkin niin tein. Oltiin päivällä syöty kutsupäivällinen, joten illalla napsittiin vaan jotain pientä. Kahtena viime kertana en muuten ole saanut lempparigraavilohtani, koska jostain kumman syystä se on ollut aina loppu. Kallein ei aina ole parasta, sillä oma lempparini on Pirkan graavilohi. Kaikki muut ovat liian tillisiä tai vaikka sun mitä. Kaiken lisäksi jos sama määrä sitä toista  lohta maksaa lähes kolme euroa enempi ja on vielä pahempaakin, niin nou tänks. Kokeiltu on. Ihan kaikkein parasta graavilohta on tietysti isin tekemä, mutta sitä on harmillisen harvakseltaan saatavilla.

Pienistä asioista se meikäläisenkin mieli järkkyy. Voisin myös kertoa vitsejä, joita lähimmän työkaverin kanssa viljellään, mutta taso on ollut viime aikoina äärimmäisen huono, joten jätän ne tämän ulkopuolelle. Hauskaa meillä kyllä on ollut, muilla varmaan vähemmän. Eikös sitä sanota, että seura tekee kaltaisekseen? Ja ehkä ihan ultimate ongelma on vaatekaappini! En koskaan saa aikaiseksi siivota sitä, vaikka se on siinä tehtävälistalla - selvä forever crisis! Miten kaikki muut aina saa tehtyä niin paljon enempi kuin itse?

Ettei tämä nyt paisuisi pullataikinan tavoin, sanon hyvät yöt. Kiitos, jos jaksoit loppuun asti. Chicken tonight! Sori, lipsahti.


SEURAA BLOGIA: BLOGILISTA // BLOGLOVIN // FACEBOOK // INSTAGRAM

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Kerro mielipiteesi, ehdota, kysy, ihmettele. Kommentit ovat lämpimästi tervetulleita. :)