sunnuntai 16. helmikuuta 2014

YLLÄTYS MURULLE

Heipparallaa! Ihmettelen tässä taas kerran, mihin aika oikein huristaa? Tunnit ei millään tunnu riittävän kaikkeen mukavaan. Mukava päivä oli kyllä eilenkin, ihan kokonaisuudessaan, mutta silti kaikkeen en vaan ehtinyt. Välillä kun on nukuttuvakin. Ja pystyn ihan ongelmitta nukkumaan esimerkiksi puolilta öin aamukymmeneen. Kai viikolla sitten kertyy vähän huomaamattomasti sitä univelkaa ja sitten viikonloppuisin sitä otetaan takaisin? Eilen vanhempani olivat meillä kylässä ja ulkoiltiinkin äidin kanssa pitkän kaavan mukaan, kaikessa rauhassa ilman kiirettä ja saatiin samalla höpöteltyä kuulumisia ja jaariteltua muita höpötyksiä. Illansuussa päätettiin vielä kokeilla, miten onnistuu macaronsit, mutta niistä toisella kertaa.

Armas aviomieheni vietti syntymäpäiväänsä torstaina ja ajattelin kertoilla lyhyesti, miten synttäreitä vietettiin.  :)

(c) kupliajakimallusta


Toisinaan lahjojen keksiminen tuntuu melkein ylivoimaiselta, varsinkin kun olen tyyppiä, joka haluaa hankkia käytännöllisiä lahjoja. Mielestäni on turhaa ostaa lahjoja, joille lahjansaajalla ei ole käyttöä. Aina ei tietysti voi onnistua lahjan valinnassa, mutta koitan kuitenkin aina miettiä asiat mahdollisimman pitkälle. Vaihtaminenkin on kuitenkin aina oma hommansa eikä lahjansaaja välttämättä ilkeä kertoa toiveestaan saada vaihtaa lahja. Kyllähän sen jokainen tietää, miltä tuntuu saada lahja, josta tietää heti, ettei pidä siitä eikä lahjalle ole käyttöä.





Koska varsinaista lahjaideaa ei minulla tällä kertaa ollut, päätinkin järjestää pienen yllätyksen. Aikuisten kesken ne lahjat eivät ole se tärkein juttu, vaikka tykkäänkin lahjojen antamisesta. Nyt vaan tuntui, että viime aikoina olen ostellut hänelle "lahjoja" ilman juhliakin, joten voisi olla ihan virkistävää antaa "elämyslahja" ja yhteistä aikaa. Ei mitään suurta tai prameaa, mutta hieman normaalista arjesta poikkeavaa ohjelmaa. Ja kun kyseessä oli tosiaan yllätys, olin järjestänyt hänelle työpaikalle vaihtovaatteet sekä pientä välipalaa ennen kuin pääsimme siirtymään määränpäähän eli "synttäripaikalle". Joitain kuviakin napsin reissulta, kännykällä tosin, mutta joitain otoksia pääsette nyt tässä näkemään. 

Ohjelmassa oli ruokailua Spa Hotel Casinolla sekä ruoan päälle vielä polskimista ja rentoutumista kylpylän puolella. Kylpylähotellin ravintola Amandassa nautittiin illallinen tarjoilijan suosittelemalla annoksella, eikä annoksen maittavuutta suotta meille kehuttu. Tarjoilija kertoi ruokalistan vasta uusiutuneen ja kyseisen annoksen olleen kehuttu asiakkaiden keskuudessa. Päätettiin skipata alkuruuat ja mennä suoraan pääruokaan, koska talon puolesta pöytääme tuotiin tuoretta leipää ja välipalaa oli vastikään syöty työmaalta lähdettäessä.







Valitsimme tosiaan molemmat saman annoksen eli salviavoissa paistettua naudanmaksaa sekä pekonkastiketta sitruunaperunapyreellä. Ja voi taivas, kuinka hyvää oli tuo sitruunalla ryyditetty perunamuusi! Omasta mielestäni ihan ehdoton kohokohta tässä annoksessa. Maksa on mielestäni aina hyvää, tosin yksi hieman turhan voimakkaan makuinen maksapala annokseeni oli eksynyt, mutta kokonaisuutena annos oli onnistunut. Kooltaan annos olisi voinut olla hieman reilumpi, mutta toki jos syödään alkuruoka ja päälle vielä jälkiruoka, olisi annos kokoiselleni naiselle aivan sopiva.

Ihastelin ravintolan sisustusta, vaikka seinätapetti mielestäni vähän liikaa olikin. Toisaalta se sopi muuhun sisustukseen en vain itse henkilökohtaisesti välitä mistään noin monimutkaisesta. Sen sijaan pöytämme tuolit ihastuttivat erityisesti. :) Vanhat huonekalut viehättävät, vaikken omaan kotiin niitä oikein osaakaan kuvitella juuri tällä hetkellä. Nyt kun on menossa valkoinen kausi. :D




Oltiin hyvissä ajoin liikenteessä, joten saatiin koko ravintola niin sanotusti omaan käyttöömme olemalla ainoat ruokailijat. Palvelu oli hyvää ja sujuvaa ja tosiaan saatiin vinkkiä kehutusta annoksestakin. Harmittelin tietysti vuolaasti sitä, että kamerani nökötti kotosalla ja jouduin napsimaan kuvat kännykällä. Hurmaannuin paikasta kuitenkin siinä määrin, että halusin muutaman kuvan teillekin jakaa. Harvoin kun missään ylipäänsä käyn... Toinen mietityttämään jäänyt juttu on tuo kuvassa oleva kello (yllä). Olisi pitänyt kysäistä sen historiasta tarjoilijalta, mutta eipä hoksottimet siinä kohtaa pelittäneet.

Syönnin päälle sonnustauduimme sitten uimavarustukseen. Lippuluukulla lueskelin hinnastoa ja suustani pääsi spontaanisti "me varmaan saadaan opiskelija-alennus" ja yllätyksekseni näin kävikin. Kommenttini oli tosiaan täysin suunnittelematon ja tarkoitukseton, mutta enhän suinkaan vastaan laita, jos hinta on hieman halvempi. Allasosastolta kuvia ei ole ihan ymmärrettävistä syistä, mutta pienenä kylpylänä tämä on aivan viihtyisä. Myös allasosastolla oli tilaa mukavasti, eikä ruuhkasta torstai iltana ainakaan ollut tietoa.

Ainakin omalla kohdallani ilta oli oikein onnistunut, sillä kaipasin jonkinlaista virkistäytymistä. Tämä tietysti oli taka-ajatuksena kun iltaa suunnittelin, hehheh. Varmaan tälläisen voisi ottaa tavaksi, sillä mukavasti tuo vaihtelua normaaliin arkeen olematta rahallisesti iso kuluerä.  



Tälläiset kekkerit olivat nämä. Ideaa saa käyttää, jos haluaa. Eihän tämä mikään ainutlaatuinen ajatus ole, mutta on hyvä muistaa, että lahjaksi voi tarjota myös yhdessäoloa. Aina lahjan ei tarvitse olla lahjapaperiin kääritty. Uskon, että myös mieheni arvosti elettäni.




SEURAA BLOGIA: BLOGILISTA // BLOGLOVIN // FACEBOOK // INSTAGRAM


Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Kerro mielipiteesi, ehdota, kysy, ihmettele. Kommentit ovat lämpimästi tervetulleita. :)