maanantai 7. huhtikuuta 2014

EILAT PT. 2


Shalom! Jatketaanpa Eilatin matkakertomusta. Vietimme viikon tuossa valtavan ihanassa ja lämpimässä Punaisenmeren rantakohteessa viime kuun puolella. Tänään ajattelin kertoilla hieman hotellistamme ja ruoasta ja katsotaan sitten, mihin päädytään?

Lennon lähtöaika oli himppasen tylsä, sillä omalla kohdallani aamulennolle lähtö tarkoitti sitä, etten ennättänyt/ osannut nukkua silmällistäkään. Kun sitten olimme perillä hotellilla siinä kolmen hujakoilla iltapäivällä, olin kuin puulla päähän lyöty. Jotenkin lentomatkakin hujahti niin, ettei nukkumisesta voi puhua. Reilun vuorokauden valvomisen jälkeen huumorintaju ja ymmärrys eivät ehkä olleet aivan parhaimmillaan. Huoneessa meitä kuitenkin piristivät tuoreet hedelmät kera viinin sekä hotellin lahjoittama ihanan tuoksuinen, käsintehty saippua. Kaiken kaikkiaan huone täytti odotukset täydellisesti. Huoneessamme oli oma terassi ja käynti uima-altaaseen. Näkymät tekivät kyllä kutaa väsyneelle matkaajalle ja terasilla nukutut nokoset tekivät ihmeitä. Niillä jaksoi lähes ilta yhteentoista...





Jostain syystä olimme ainoat suomalaiset koko hotellissa, mikä ei itseäni sinänsä haitannut. Olen siitä erikoinen seurapiiriluonne, ettei häiritse ollenkaan, jos ympäriltä ei  kuulu suomenkieltä. Olen matkalla rakkaitteni kanssa ja se riittää minulle. Ehkä se on osittain sitä pakoa arjesta ja tutuista ympyröistä? Ei sillä, että he toisaalta häiritsisivätkään. En oikein osaa selittää tätä. Eipä kyllä ollut hajua paljon muistakaan hotellista olijoista, sillä hotellin yleisellä altaalla ei aikaa tullut vietettyä ollenkaan. Hengailtiin omalla terassilla se aika, joka hotellilla vietettiin. Päivät oltiin aina jossain reissussa, joten terasilla nautiskeltiin lähinnä aamuisin ja iltaisin ennen iltamenoja. Meillä oli tosiaan oma käynti suoraan terassilta uima-altaaseen, mutta altaan  vesi oli sen verran vilpoista, että taisipa jonain päivänä jäädä uiminen välistä. Mutta jo se veden läheisyys, ihana, lämmin ilma ja kaikki ne tuoksut, lintujen ja ympäristön äänet... nautin niin suunnattomasti, kun voi vaan loikoa vähissä vaatteissa ilman kiirettä ulkosalla. Meillä olikin ihan tapana viettää terassilla iltaisin aikaa ennen syömään lähtemistä. Arvatkaa, montako kertaa mietin, että olen synytynyt väärälle leveyspiirille? Tai miksei Suomessa ole samanlainen sää? Harvinaista herkkua on meille yhtä lämpimät illat.





Yksi asia, jossa en matkoillani tingi, on hotellin aamiainen. On ollut puolihoitoa, all-inclusivea ja huoneistohotellia ilman valmiita aterioita. Olen myös oppinut, mikä ero on aamupalalla ja aamiaisella. Kunnon aamiaisella pärjää pitkälle iltapäivään, eikä silloinkaan kaipaa kuin pientä välipalaa. Niinpä meillä kuului nytkin aamiainen, joka oli tarjolla jopa puoleen päivään asti. 

Eilatissa monet hotellit noudattavat kosher ruokavaliota, joka yksinkertaisesti tarkoittaa sitä, ettei liha- ja maitotuotteita tarjoilla samalla aterialla. Eli aamupalaleivälle ei sitten sitä kinkkua saanutkaan, mikä ajatuksena tuntui hieman hassulta. Voin kuitenkin vakuuttaa, että nälässä ei tarvinnut olla, enkä ehtinyt noita kinkku-juustoleipiä kaivatakaan. Tarjolla oli niin paljon kaikkea hyvää ja mikä hotelliaamiaisilla on parasta, tuoreita hedelmiä valmiina suuhun pantavaksi! Viimeisinä päivinä nautin aamulla vain hedelmiä, vihanneksia sekä munakasta kera jugurtin, mehujen ja capuccinon. Ja pärjäsin aivan loistavasti pitkälle iltapäivään, vaikka liikuttiin paljon ihan jalkapelissä paikasta toiseen. 

Iltaisin suuntasimme ulos syömään. Ravintoloissa on yleisesti ruokalistoilla pihvejä, mutta sianlihaa listoilta ei löydy. Etkä todennäköisesti tule saamaan pihvillesi kermakastiketta. Nämä ovat asioita, jotka kuuluvat kosheriin. Viikon aikana ei tietenkään saa kovin laajaa käsitystä kaupungin ruokapaikoista, joten voihan tämä jossain kenties onnistuakin? Keittiöistä on, mistä valita. Silmiini osui ainakin sushibaari (tai parikin), kiinalainen, italialainen, pihvipaikkoja... Varmasti jokaiselle löytyy sopiva ruokailupaikka. Hygieniataso on Israelissa korkea, joten ruokailla voi kyllä melko huolettomasti. Toki käsiä kannattaa pestä ja maalaisjärkeäkin käyttää, mutta lähtökohtiasesti maassa on hyvä hygienia. Vesijohtovesikin on juomakelpoista ja itsekin sitä juotiin lintupuistoreissulla, kun pullovesi pääsi loppumaan. Puistoon tuli vesijohto, josta puistossa vierailevat voivat ottaa vaikkapa juomavettä itselleen. Ja se puisto sijaitsi melko syrjässä kaikesta muusta. Eipä tuosta vedestä ongelmia aiheutunut - ilman sitä oltaisiin oltukin ongelmissa.




Hotellimme oli hyvin viihtyisä kaikin puolin, vaikkei sen yleisissä tiloissa tai uima-altaalla tosiaan aikaa tullutkaan vietettyä. Sen verran aulassa palloiltiin päivittäin, että laitoin päivitin instagram-tiliäni ja katsottiin tärkeimmät uutiset kotimaasta. En sitten loppupeleissä hommannut wifi-yhteyttä huoneeseemme ollenkaan kun heti alkuajasta alkoi tuntua, että haluan viettää aikani jotenkin aivan muuten kuin datamaailmassa. Hotellin aulassa oli ilmainen wifiverkko ja siihen tyydyin, vaikka huoneeseenkin yhteyden olisi toki saanut. Viikko on niin harmittavan lyhyt aika uuden paikan kokemiseen ja näkemiseen. Auringossa löhöily jäi aikalailla yhden päivän varaan, tosin aurinkoa saatiin myös kävellessä paikasta toiseen. Eilat on melko pieni paikka, joka ympäröi kaupungin lentokenttää. Jos siis tykkää kävellä ja katsella paikkoja käpöstellen, kannattaa pakata laukkuun muutakin kuin korkkarit. Itselläni oli tasan yksi pari korkkareita mukana, joita käytin tasan yhtenä iltana. Sinä iltana totesin, että släbärit on kyllä parhaat lomakengät ikinä. Saman kohtalon kokivat lenkkarit, joita niitäkin pidin tasan kerran koko reissun aikana. Okei, ehkä lenkkarit olisivat olleet parammat kengät kävellä silloin kun retkeiltiin lintupuistoon ja kasvitieteelliseen puutarhaan, kun kilometrejä kertyi toistakymmentä, mutta pitihän varpaillekin saada vähän aurinkoa. Tästä retkestä lisää myöhemmin.







Postauksesta taisi nyt tulla vähän jotain muuta kuin tuolla alussa kirjoittelin. Enempi sellaista yleisen tason höpöttelyä, ehkä. Pitäisi opetella laittamaan ajatuksia paremmin paperille, kun ne tuppaa unohtumaan yhtä nopsaan kuin tulevat. Kysykää toki rohkeasti, jos jokin kiinnostaa - parhaani mukaan koitan kyllä vastailla. Myös sähköpostia voi laittaa, jos tuo kommenttiboksi ei innosta. Siihen kuitenkin voi kommentoida ilman tunnuksiakin anonyymisti eli rohkeasti vain.

Ihania muistoja vuosiksi eteenpäin noista hotellin maisemista. Voisin niin lähteä uudestaan!







SEURAA BLOGIA: BLOGILISTA // BLOGLOVIN // FACEBOOK // INSTAGRAM



Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Kerro mielipiteesi, ehdota, kysy, ihmettele. Kommentit ovat lämpimästi tervetulleita. :)