tiistai 13. toukokuuta 2014

HALUAISIN...

Tässä sitä taas ollaan, terve vaan. Niin kuin eilen kirjoittelin, ajettelin tänään olevan oivallinen päivä blogin parissa. Jotenkin päivä kuitenkin alkoi kovin takkuisesti ja töihin ajellessa mietin, että harvoin väsyttää, korjaan, nukuttaa niin kovasti, että piti keskittyä silmien auki pysymiseen. Olin todella väsynyt. Hyvän tapani mukaan, vetkutin myös sängystä nousemista ihan viimeiseen asti. Tuli hillitön kiire. Ja työpäivä takelteli jotenkin loppuunsa mörrymöykkynä.

Suunnitelmat töiden jälkeen olvat kuitenkin selvät. Kotiin, katsaus suosikkiblogeihini, ehkäpä jakson verran "rästiin" jääneitä Good Wifeja ja oman blogin pariin. Ehtisin hyvin tehdä kaikki nämä ennen lätkämatsia. Niinpä niin. Kello on tätä kirjoittaessa 16.39... En ole katsonut jaksoakaan mitään sarjaa ja tämäkään ei taida olla ihan tällä valmis? Sytitin kyllä leivinuuniin tulet, jotta mökissä olisi mukavampi ja lämpimämpi olla. Tällä kertaa leivinuunikin oli suosiollinen ja yhteistyökykyinen eikä täyttänyt kämppää työntämällä savuja sisälle ja samalla saaden käyrän nousemaan vaarallisen korkealle. Ja puhun nyt siitä v-käyrästä. Ja ei varmaan tarvitse edes mainita, mikä tuulettaminen siitä seuraa ja silti savunhaju on ja pysyy päiviä. No, joskus sekin sujuu ongelmitta. Sen jälkeen tyhjensin ja täytin uudelleen tiskikoneen. Mutta entäs ne selvät suunnitelmat? Haluaisin niin kovasti olla suunnitelmallisempi. Tai parempi pysymään niissä.

Vastaavasti, jos voisin olla jotenkin nopsempi touhuissani, ennättäisin paljon enemmän. Sekään ei olisi hullumpi ominaisuus toivelistalla. Ehkäpä jopa parempi toive. Olisin ennättänyt tehdä nämä kaikki! Heti ostoskoriin lisätehoa ja nopeutta. Kiitos! Nyt on aloituskiekko jo lyöty...

Koska näitä ominaisuuksia aloin tilailla, teen muutaman lisätilauskenkin. Eli haluaisin...

...olla parempi valokuvaaja. Tämähän tuli jo eilen, mutta tänään haluan sitä vielä vähän enempi. Lienee riittävän painava syy lisätä se siis tähänkin. Tiedän, että kuvaajana ja kamerankäyttäjänä kehittyy vaan kuvaamalla, mutta minkäs teet, kaikki heti mulle NYT.

...päästä eroon kaikkihetimullenyt- ajattelutavasta. Toisaalta tässä taivun monesti ja monen asian suhteen.




...olla parempi kirjoittaja. Jo kouluaikoina tykkäsin kirjoittaa ja sainkin ihan hyviä arvosanoja. Jotenkin sitä on köyhtynyt sanavarastossaan ja mielikuvituksessaan. Näitä kahta syytän sumailematta. Toisaalta kukaan ei enää arvostele raapustuksiani, ei anna valmiita aiheita tai kritisoi ja opasta, on selvittävä ihan itse Omine ajatuksineen ja olemattomine kykyineen. Ja olla itse itsensä pahin kriitikko. Eikä aina (koskaan) edes objektiivinen kriitikko. Voisko joku alkaa kriitikokseni, palautteenantajaksi ja opastajakseni? Ja niitä aiheitakin saa jakaa. :) Mietintää on muuten aiheuttanut muun muassa se, onko blogosfääri oikea alusta kehittää itseään kirjoittajana? 

(MAALI! Suomi tekee ensimmäisen maalinsa ottelussa Saksaa vastaan. YES! Loistava veto!)

Listaan paremman kirjoittamisen puolesta kuuluu tietysti tuon mainitsemani köyhtyneen sanavaraston rikastuttaminen, mutta myös kielen hallinta. Mitä iloa itselleni tai kenelle muullekaan on sanahelinästä, josta asia ei käy ilmi? Hah. Muistankin kouluaikoina, kuinka aineisiin lisättiin hienoin sanankääntein veiläkin hienompia täytesanoja, jotta päästiin vaadittuun sanamäärään. No, myöhemmässä opiskeluvaiheessa oltiinkin ihmeissään, kun asiat piti kirjoittaa selkeästi ja ytimekkäästi ja vieläpä rajata aiheensa rönsyilemättä epäolennaisuuksiin aiheen kannalta. Tieteellinen teksti vaati toki hieman  toisenlaisen otteen. Tästä viimeisin muistutus tuli tehdessä opinnäytetyötä. Olin ahkerasti vääntänyt raporttia yötä myöten ja seuraavana päivänä ohjaajani tyrmäsi ja poistatti lähes kymmenen (!) sivua aikaansaannostani. "Ei tässä mitään väitöskirjaa olla tekemässä" oli ohjaajan kommentti. Olen ehkä vieläkin vähän katkera tuosta tapauksesta, vaikka oikeassahan ohjaaja oli - tietysti. :-/ No, laitetaan listalle siis se aiheessa pysyminenkin. Sehän on kyllä jo nähty ja todettu, että sillisalaattia tästä blogista ei puutu!





...viimeisenä vaan ei todellakaan vähäpätöisimpänä haluaisin nukkua yöni paremmin. Viime aikoina on taas mennyt monia öitä katkonaisilla unilla, välillä olen saattanut valvoa usemmankin tovin. Ei auta epäaamuihmisen aamuja sellainen ollenkaan. Olen koko aikuisikäni koittanut tunnistaa syitä huonounisuudelle, mutta mitään yksiselitteistä syytä en ole keksinyt. Tekisi mieleni syytä geenejä. Muullahan ei ole väliä, kunhan syy löytyy. Hahhah. Fakta kyllä on, että äiti on myöskin huonouninen ja aikamoinen yökyöpeli, joten ehkä syy tosiaan löytyy sieltä ja olen perinyt kevytunisuuteni häneltä? Kevyt uni altistaa tietysti huonolle unelle, kun jokaiseen risaukseen havahtuu...

Näin. Tässäpä tämän päivän toiveeni. Jään odottelemaan pikaista toimitusta. Ja jännäämään jääkiekkomatsia. Moroo! :)



SEURAA BLOGIA: BLOGILISTA // BLOGLOVIN // FACEBOOK // INSTAGRAM

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Kerro mielipiteesi, ehdota, kysy, ihmettele. Kommentit ovat lämpimästi tervetulleita. :)