sunnuntai 18. toukokuuta 2014

KESÄLLÄ KESÄMEKOSSA

Heipähei! Aivan käsittämättömän upea sää tänä viikonloppuna, ei kyllä paljon nappaisi huomenna töihin lähteä, sillä ihana aurinko ja lämpö on luvattu meille myös huomiseksi. Vaan eipä kai se auta... ei vaikka perjantai iltana vierähtikin aika myöhään töiden merkeissä. No, ensi viikon jälkeen onkin vain pari päivää töitä ja sitten suuntaankin Norwegianin siivin kohti Lontoota! Alkaa kutitella aika pahasti jo. Viikonlopun touhuihin on kuulunut normaaleja kotiaskareita, erään huonekalun tuunausta, biojäteastian tyhjennystä (niin minun lempijuttujani, että) ja ennen kaikkea ihanasta säästä nauttimista.


Puutarhasta bongattua :)

Kauniin kesäsään kunniaksi ajattelin vilauttaa tämän päiväistä asuani. Ja kyllä, nyt voi puhua tosiaan jo kesästä, sillä pääskypariskunta saapui eilen pihallemme. :) Ja eräänlainen kesänmerkki on sekin, että uskaultaudun bikineissä  pihamaalle. En nyt kuitenkaan aio poseerata bikinikuvissa, vaan muuten kesäisissä pukimissa, joissa lähdin naapurustossa järjestetyille Perfect Home- kutsuille. Mekko oli itse asiassa käytössä ensimmäistä kertaa, mutta taisin hieman ihastua tähän kaapissa pölyttyneeseen ja muutenkin hieman epäsopivaan mekkoon. Ja kyllä, taas meni valotus vähän pipariksi ja näytän entistäkin valkoisemmalta, laukku on suorastaan palanut puhki ja sitä rataa. Kuviin on sittemmin lisätty efekti, jotta ne näyttäisivät edes vähän siedettävämmiltä. 



Näistä epäonnistuneista kuvista saadankin hyvä aasinsilta erääseen blogeissa viime aikoina paljonkin puhuttuun asiaan - täydellisyyteen. Miten blogien sisällöt kuvineen kaikkineen, ovat alkaneet muistuttaa yhä enemmän naistenlehtien sisältöjä. Oletkos huomannut? Minullakin on sanani sanottavana tästä aiheesta ja postausta onkin tulossa piakkoin, kuvien kera, tottakai. Kaikkea muuta kuin täydellistä...

Taidan pikkuhiljaa lämmetä näille maksimekoille, vaikka koko aikuisikäni olen ollut sitä mieltä, etteivät ne ole lyhyen ihmisen vaatekappaleita. Että ne saavat näyttämään kantajansa entistä lyhyemmiltä, varsinkin jos jaloissa on matalapohjaiset kengät. Joko alan olla niin vanha (ja viisas), että hyväksyn pituuteni eli lyhyyteni tai sitten mieleni on muuten vain muuttunut ja entiset mielipiteeni haihtuneet muistin perukoille. Onhan mieleni muuttunut monen muunkin asian kohdalla, mainitaan vaikka punaviini ja homejuusto, vaikkeivat ne liitykään pukeutumiseen. Mahdollista on tietysti myös se, että iän karttuessa olen tullut entistä enemmän mukavuudenhaluisemmaksi. Masimekkohan on mukava vaate ja entistä mukavampi siinä on patsastella mukavissa kengissä. Mukavat kengät ovat useinmiten tasapohjaiset tai ainakin matalakantaiset. Toisaalta myös vallitseva trendi taitaa olla sellainen, että se sallii tälläisen "tavistelun", rentoilun ja luonnollisuuden (jos olen aivan hakoteillä, sallittakoon se minulle, sillä en pysy muodin tai trendien perässä nimim. perästälaahaaja).






Viikonloppu meni tosiaan kaikenlaisissa pikkuaskareissa. Sain vihdoin ja viimein aikaiseksi käsitellä makuhuoneen mäntypuisen senkin valkealla vahalla ja tein kevätsiivouksen myös kompostoriimme, joka oli ääriään myöten täynnä. Jostain syystä tuo kompostorin hoitaminen on jäänyt harteilleni, mistä voisin päätellä, että mieheni ei välitä touhusta yhtään itseäni enempi? Maalla asumisen iloja! Ei näitä hommia kaupungissa kerrostalossa asuessa tarvinnut... :) Loppu peleissä hommasta jäi hyvä mieli, sillä biojätteet voi taas laittaa sinne, minne ne kuuluukin. Koitan kuitenkin parhaani mukaan lajittella ja toimittaa kierrätettävät jätteet niille kuuluviin paikkoihin. Mielestäni on aivan kummallista, että esimerkiksi Englannissa vaikkapa paristot mätetään suurimmaksi osaksi roskikseen! Suomessahan ne ovat ongelmajätettä... Vaikka pyrin elämään maassa maan tavalla, niin kannan usein matkoilta roskia kotiin ja täällä oikein käsiteltäviksi. Voi olla älytöntä, mutta se nyt vaan on niin.

Astiaa tyhjentäessä suorastaan hymyilytti aika ajoin, kun muistelin biojäteastian meille tuloa. Lueskelin, kunnon kansalaisen tavoin, pöntön käyttöohjetta ja eräs lause sai kyllä aikamoisen naurunremakan aikaan: "Biojäteastiassa elävillä pieneliöillä ei ole hampaita". Joo, olisihan se aika järkkyä, jos kannen avatessa pöntössä näkyisi satoja pikkusuita ammollaan kohti taivasta, pienet, terävät naskalihampaat loistaen, vaatien jätettä silputtavaksi. :D

Pientä välipalaa lauantailta
Arvatkaas, mikä on tämän hetkinen herkkuni? Ruohosipuli. Se käy lähes kaikkeen, kuten nyt vaikka salaattiin ja munakkaaseen, kuten lauantaina tein. Ruohosipuli sopii myös mukavasti voileivälle, kannattaa kokeilla, jos hekku ei ole tuttu ja haluaa hieman vaihtelua. Silppuamalla sipulin levitteen päälle suoraan, niin että se jää muiden päällisten (kinkun, juuston jne) alle, siä ei tarvitse keräillä lautaselta. ;) Tänä vuonna aion myös kuivata tätä herkkua, niin sitä on käytettävissä ympäri vuoden. Nam!


Tuunausta :)
Mitäs tykkäätte asusta ja maksimekoista yleensä? Kuuluuko kesävarustukseen vai ei?





SEURAA BLOGIA: BLOGILISTA // BLOGLOVIN // FACEBOOK // INSTAGRAM

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Kerro mielipiteesi, ehdota, kysy, ihmettele. Kommentit ovat lämpimästi tervetulleita. :)