perjantai 27. helmikuuta 2015

OLEN. ELÄN. OLEN.

Huhhuh. Niin monta postausta olen aloittanut näin ja taas teen niin. Rankka viikko takana ja loman hehkutuskin on jäänyt ihan kokonaan. Jotenkin viimeiset työpäivät ennen lomaa tuppaavat olemaan keskimäärin rankempia kuin ns. "normiviikot". Kai se liittyy siihen, että koittaa saada alta pois tekemättä jääneet ja kesken olevat asiat. Mahdollisesti yrittää myös tehdä jotain "ennakkoon".  Nyt on kuitenkin työhommat taputeltu reiluksi viikoksi eteenpäin. Työasiat eivät suinkaan olleet raskain asia tässä viikossa kun asiat laittaa oikeaan perspektiiviin. Elämä yllättää toisinaan iloisesti, toisinaan surullisesti. Tästä henkilökohtaisesta asiasta en aio kertoa enempää, mutta ymmärtänette, että energiani ja huomioni on kiinnittynyt viime päivien ajan läheisiini.

Elämän on kuitenkin jatkuttava, vaikka hetkeksi se tuntui lähes pysähtyvän. Loma ja lomareissukin olivat hetken vaakalaudalla. Pohdinnan jälkeen päätimme kuitenkin nousta maanantaiaamuna lentokoneeseen, joka lennättää meidät Kanarialle. Toivon niin kovasti, että Meloneras yllättää minut ja meidät positiivisesti. Nyt vielä enempi kuin aiemmin...

Jotain on teille luvassa kuitenkin myös loman ajaksi. Tällä viikolla jäi julkaisematta parikin lähes valmista postausta ja niitä onkin luvassa sitten ensi viikolla. Koitan myös postata paikan päältä, ainakin jotain pientä. Ja muistakaahan blogin FB-sivu sekä Instagram. ;)

Leppoista perjantai iltaa täältä sohvan nurkasta!




maanantai 23. helmikuuta 2015

SEE BY CHLOÉ


Tuoksut ovat minulle tärkeitä. Ne muistuttavat menneistä tapahtumista, paikoista, ihmisistä. Niin hyvässä kuin pahassakin. Olen melko tarkka nenäinen ja haistan helposti pienimmätkin tuoksut/hajut.  Toisinaan siitä on etua, toisinaan harmia. Hyvätkin tuoksut ovat helposti liian voimakkaita herkälle nokalleni. Tästäpä syystä esimerkiksi hajuvesien kanssa on välillä aikamoista säätöä. Koitan välillä poiketa mukavuusalueeltani, mutta lopputulos oli viimeksikin se, että arvoin epäonnistuneen valinnan täällä blogissani.

Tässä taannoin oltiin äidin kanssa aamupalalla kaupungilla, kun äiti lähtiessään poikkesi ostamaan itselleen uuden hajuveden. Tuoksuhyllyllä nökötti toinen toistaan kauniimpia pulloja, mutta tämä Chloén tuoksu sattui käteeni aivan sattumalta ja sepä oli menoa. Kukkaishedelmäinen tuoksu, jossa kuitenkin oli jotain kaikista muista tuoksuistani poikkeavaa. Sen enempää miettimättä kiikutin putelin kassan kautta kotia kohti. :)

Olen pikkuhiljaa valmis taipumaan siihen, että olen löytänyt itselleni ne tuoksut, jotka minulle sopivat. Mitä sitä turhaan vaivaamaan päätään ja kulattamaan energiaa, rahasta puhumattakaan, etsiskelemällä jotain "eksoottisempaa", kun kaapissa on hyvä valikoima itselle sopivia ja mieleisiä tuoksuja. Olen oppinut, ettei kaikki tuoksut vain sovi välttämättä itselle - ei vaikka ystävättäreni tuoksuu siinä taivaalliselta. Ihomme vaikuttaa tuoksun kehitykseen iholla. Tai jos sisältö on jotain muuta kuin kukkaishedelmäisnen tuoksu, se ei todennäköisesti tule miellyttämään itseäni itselläni, sillä mukavuusalueelta poikkeaminen on liian suuri. Esimerkiksi mausteinen tuoksu tekee minusta ihan vieraan, se ei vaan ole minua. Tätä on vähän vaikea selittää, toivottavasti ymmärrätte?

Onkos täällä muita yhtä tarkkoja tuoksujen suhteen? Vai oletteko "kaikkituoksuisia"?





lauantai 21. helmikuuta 2015

TÄNÄ AAMUNA IG KUVIA

Huomenta! Pullaähkystä toipuminen ottikin kovemmin kuin olisin arvannut. :D Nyt voi taas kuitenkin hengittää normaalisti ja ajattelin päivitellä blogiakin näin heti aamutuimaan. Tänä aamuna heräsin ja nousin ylös jo kahdeksalta ja se on kyllä jonkinlainen henkilökohtainen ennätys, sillä eipä taida tämän torpan eukkoa näkyä viikonloppuisin ylhäällä ainakaan ennen puolikymmentä. Kello on nyt puoliyksitoista ja ihmettelenkin, mihin kummaan olen saanut kaksi ja puoli tuntia hassattua? Tähän aikaan kuvittelin, että blogi olisi päivitetty, aamupala syöty, koneellinen pyykkiä pesty ja eukko ehkä lenkille lähdössä. Tai vastaavasti valmistautumassa imurin liikuttamiseen. No, ei ihan. Tänä aamuna olen  päivittänyt Instagraminja henkilökohtaisen Facebook-tilin, syönyt aamupalaa kohta puolitoista tuntia(!), juonut reilusti kahvia ja saanut pyykit koneeseen juuri hetki sitten. Olen myös tehnyt pienen virtuaalimatkan Berliiniin katselemalla veljeni taannoisia matkakuvia kohteesta. En tietenkään voinut olla jättämättä kuviin typeriä kommentteja paljastaen kaikille omille ja veljeni fb-kavereille älykkyyteni. Mutta minkäs teet, jos ainoat tutut kohteet kuvissa olivat taustalla näkyvät Mangon ja Puman liike sekä DHL:n auto. :D

Olettekos panneet merkille, että Instagram tilini on päivittynyt viikon aikana aktiivisemmin kuin...öh, moneen kuukauteen? Tuolla oikealla on Instagram- gadget, joka näyttää viimeisimpiä kuvia tililtäni. ;) Jos kuitenkin haluaa seurata tiliä reaaliaikaisemmin, kannattaa liittyä seuraajakseni Instagramissa. Lämpimästi vaan tervetuloa seuraamaan! Muistin virkistykseksi ja uudemmille lukijoille tiedoksi, että löydyn sieltä käyttäjätunnuksella marbemilia . Tässäpä viikon 8 Instagram kuvat, ollos niin hyvät.

1. Tämän hetken yks lemppareista: paahdettua ruisleipää avokadolla ja paprikalla sekä ripauksella yrttisuolaa. 2. Laskiaistiistaina sain päähäni leipoa laskiaispullia. Niistä aiheutui kolmen päivän ähky, joka näkyi täällä blogissa hiljaisuutena. ;D 3. Viisaita ajatuksia iltateen äärellä. 4. Mulberry. <3 Posti toi. :) Tästä lisää piakkoin. 5. Sisustusinnostuksessani hommasin keittiöön uudet tuolit. Eilen illalla sitten viimein pääsin "asennushommiin" ja nyt olen tämän aamua istuskellut uudella tuolilla ja ihastellut keittiön hurjasti muuttunutta ilmettä. Pienet asiat muuttaa kummasti, tämähän on jo todettu monet kerrat. Tuoleista myös paremmin juttua tulossa. :) 6. Tulppaanit nyt vaan ovat ihania. Ihanaa lauantaita!

Nyt ahteri ylös penkistä ja suorittamaan kodinhoidolisia tehtäviä ja sitä tietä lenkille! Happy Saturday, murmelit! :)




tiistai 17. helmikuuta 2015

LASKIAISPULLAT

Hyvää laskiaistiistain iltaa! Minulla on suu täynnä laskiaispullaa, niin ei nyt sen enempää tarinaa irtoa. Palataan kun pullaähky helpottaa... (Muuten, ihan ite tein ja se on kyllä sellanen juttu, että jotain todistusaineistoa piti jättää tulevaisuuteenkin tästä tapahtumasta. Siinä tämän postauksen syvin tarkoitus. :D)






maanantai 16. helmikuuta 2015

KANARIALLE!!



Minä, joka en koskaan ole ollut kovin innostunut Kanariansaarista. Minä, joka olen tietoisesti jopa karttanut Kanariansaaria. Minä, joka olen keksinyt tuhat ja yksi muuta matkakohdetta Kanariansaarten sijasta. Minä, jolla on vakaa uskomus, että saarilla on tarpeeksi suomalaisia ihan ilman minuakin. Minä, joka olen epäillyt Kanarian säätä - eihän siellä edes ole lämmintä maaliskuussa. Minä, jonka voi luokitella antikanariaihmiseksi. Minä, joka olen saattanut joskus sanoa, etten koskaan matkusta Kanarialle. Juuri se sama!

No kuulkaas tätä. Minä olen lähdössä talvilomallani Kanariansaarille. Kyllä. Edellä mainittujen syiden vuoksi otsikko vaati kaksi huutomerkkiä. Kolmaskaan ei olisi ollut liioittelua. Mutta sinne mennään. Kaikista ennakko-odotuksistani huolimatta, olen oikein innoissani ja uteliaan avoimena lähdössä reissuun. Olen päättänyt, etten anna minkään yllä mainitun häiritä lomaani, sillä se on minun lomani. Tukikohta Melonerasista on varattu, lennot plakkarissa ja nyt vain odotellaan pari viikkoa, että lähtöhetki koittaa. Ajattelin pakata kerrankin ihan oikeat lenkkarit mukaan ja kuntoilla, aamulenkki merenrannalla kuulostaa aina niin hyvältä. Katsotaan, mitä muuta viikko tuo tullessaan. Totuttuun tapaan paineita en viikon aikatauluttamisesta aio ottaa. Lomalla ei saa olla kiire. Pitää olla aikaa rentoutumiselle ja leppoisalle lomailulle.

Olen vieläkin vähän epäuskoinen itsekin. Että tosiaan olen lähdössä Kanarialle. Olen asunut kaksi viikkoa varastoa muistuttavassa huoneessa Goalla. Thaimaassa nähnyt käsittämättömän kauniita paikkoja ja ärsyyntynyt Egyptissä yli-innokkaista kaupustelijoista. Dubai nyt painii ihan omassa sarjassaan. Eilat ihastutti monella tavalla ja voin kyllä suositella lämpimästi. Se vaan sulki pääsyni Emiraatteihin, sillä heidän lakinsa mukaan maahan ei ole asiaa, jos passissa on Israelin leima... Onhan noita reisuja, vaikken vielä tarpeekseni ole saanut. En lähimainkaan! Ehkä aika vaan on nyt kypsä ekskursiolleni noille suomalaisten rakastamille saarille. Kanarialle. Uuteen ja tuntemattomaan... :D



Postauksen kuvat Eilatista, jossa viime vuonna vietimme lomaa.

Mieluusti otan sisäpiirin vinkkejä vastaan kohteesta. Mitä kantsii tehdä, mihin mennä, jos ei välitä siitä kiihkeimmästä hälinästä vaan arvostaa rauhaa ja leppoisaa oleilua? Kertokaahan.

sunnuntai 15. helmikuuta 2015

KEVÄTFIILISTÄ KOTIIN



Oi, ihana aurinko! Mikä piristävä vaikutus sillä onkaan. Viime viikonloppuiseen yhden päivän vapaaseen, tämä viikonloppu on tuntunut lähes minilomalta. Jännä, miten iso vaikutus näin pienillä asioilla on. Onneksi pian on myös ihan oikea loma, vain parin viikon pakertamisen päässä. En jaksaisi oikein odottaa. Onneksi tänään tosiaan paistaa aurinko, tarvitsen sitä todella, sillä muuten mukavaa viikonloppua on varjostanut flunssainen olotila. Varsinkin eilen olin tosi räkäinen koko päivän, mutta tänään fiilis on vähän parempi ja energisempikin. Ei sillä, että eilinen ystävänpäivä olisi mennyt peiton alla.  Sen sijaan leivoin kakkua sekä piirakkaa ja selvisin mielestäni suht kunnialla kaksista vieraista. Toivottavasti en tartuttanut... Kotiaskareet jäi kyllä vähän vähemmälle ja vapaapäivän lenkkikin vaihtui leppoisampaan ulkoiluun, mikä sinällään tuntui ihan hyvältä.

Nyt ei ollut tarkoitus kirjoittaa syväluotausta olotilastani vaan räpsyttelin eilen parit kotikuvat teitä varten. On taas tällä rouvalla vaaleanpunainen kausi aika pahana ja se näkyy niin vaatteissa kuin kotonakin. Eilen äiti nauroi, että voisin ripustaa sen vaaleanpunaisen villakangastakin vaikka verhotankoon olohuoneeseen, muka täydentämään pinkkiä sisustusta. Hehheh. Ihana äiti! ❤︎ 






Olohuoneemme on tosiaan kokenut vaaleanpunaisen vallankumouksen. Ostin H&M Homesta pari vaaleanpunaista tuikkukippoa, valkoisen lasirasian sekä uusia tyynyliinoja sohvatyynyihin. Uusien tulokkaiden kaveriksi kaivoin fuksian värisen torkkupeiton sohvalle väriä tuomaan, ostin sopivia tulppaaneja ja kaivoin komerosta vanhat Iittalan pinkit ja violetit tuikkukupit sekä AmandaB:n kynttilänjalat. Kevät on tulppaanien ja pastellien aikaa - sekä pastillien. Oli ihan pakko ostaa myös ranskan pastilleja! :D






Taemmat tyynyliinat pellavaa H&M Home, edessä vasemmalla vanha, kaapista kaivettu Jotexin(?) puuvillatyynyliina ja oikealla edessä puuvillainen H&M Homen tyynyliina. Teksti siinä on muuten ihan siansaksaa...



Tältä näyttää kevätfiilis meillä. Pieniä asioita, mutta piristävät kummasti tilaa ja mieltä. 

Jokos teillä on kevättä kotona? Miten se näkyy kodeissanne?

lauantai 14. helmikuuta 2015

YSTÄVÄNPÄIVÄ

Ystävänpäivä on hyvä päivä muistaa ystäviä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että jokainen päivä on ystävänpäivä ja että jokaisena päivänä tulisi muistaa, kuinka tärkeitä ystävät on. Ystävyyssuhteita tulisi vaalia vuoden jokaisena päivänä. Ystävyys ilmenee monilla tavoilla ja osoitamme jokainen sitä omalla tavallamme. Itse esimerkiksi viihdyn paljon itsekseni, vaikka toisaalta sosiaalinen olenkin. Jollekin on ihan normaalia, että aina on joku läsnä tai että soitetaan, tekstaillaan, keskustellaan whatsappissa ja ties missä joka päivä ja lähes joka hetki. Toisille normaalitilanne on se, että nähdään puolen vuoden sisään kerran tai kaksi, mutta ollaan niinkuin olisi juuri eilen tavattu.

Tänään on ystävänpäivä. Eritoten tänään ajattelen ystäviäni. Mietin, miten pitäisi nähdä useammin, pitäisi soittaa useammin, kysyä mitä kuuluu. Minulla on pieni ystäväpiiri, mutta he ovat sitäkin parempia ystäviä. Kultaakin arvokkaampia. Tiedän, että heihin voin luottaa. He jaksavat kuunnella, jos tarvitsen kuuntelijaa. Heidän kanssaan voin hullutella. Ja mikä tärkeintä, he ymmärtävät minua - juuri tälläisenä kuin olen. Kiitos ystävät rakkaat, olette tärkeitä vuoden jokaisena päivänä, vaikken sitä joka päivä kerrokaan. Näillä sanoilla haluan toivottaa hyvää ystävänpäivää myös teille lukijoille, olette tämän jutun suola ja sokeri! :)


keskiviikko 11. helmikuuta 2015

KESKIVIIKON (ASU)KUVA

Tälläpä kertaa keskiviikkona, ajattelin ilahduttaa (kauhistuttaa?) teitä päivänasulla. Ällös pelätkö, kilometrin mittaista kuvakavalkadia ei ole luvassa, vaikka sinänsä tykkäisin näitä asuja postailla useamminkin. Asukuviin liittyy kuitenkin aina sen verran haastetta, että tässä blogissa ne yleensä ovat juurikin seuraavanlaista laatua. Eikä tässä voi edes käyttää puolustuksena sitä, että laatu korvaisi määrän. :D Mutta tarkkasilmäisimmät voi kuitenkin huomata, että mukana asussa on Nellyn ostokset, joita teilläkin hiljattain arvuuttelin.

Päivä vierähti taas omalla painollaan iltaan, niinkuin koko viikko tähän asti. Olen loman tarpeessa, sen totesin jälleen ja jo heti aamusta. Silloin kun töitä tehdään myös unissa, on se mielestäni selvä merkki siitä, että pieni breikki olisi paikallaan. Niinpä ilmoitinkin töissä, että minäpä se sitten jäisin lomalle ensi kuun alusta viikoksi. Aika hieno fiilis! Jo ajatus lomasta ja kun ajankohtakin on vakaasti päätetty, niin heti tuli jotenkin kevyempi olo.

Kevyempi olo vaihtui kuitenkin melko pian raskaaksi ja epäuskoiseksi. Puhelu ystävän kanssa sai miettimään ihmisten ajattelemattomuutta, epärehellisyyttä ja pahantahtoisuutta. Ja ihmettelemään, miten ihmisrotu voi mennä kuin pässit narussa yhden perässä, ajattelematta ja kyseenalaistamatta asioita. Totuus on se, mikä sanotaan - oli se totta tai ei. Haloo! Missä rehellisyys, lojaalisuus ja hyväntahtoisuus, entä itsenäinen ajattelu? Miten joidenkin elämäntehtävä voi olla toisten mustamaalaaminen, syyttely ja sillä oman itsensä pönkittäminen? En ymmärrä, mutta en halua kuulua tuohon pässilaumaan. En nyt, enkä ikinä!

Nyt karkasi hieman aiheesta, joten ne kuvat! 





Takki Vila // Neule H&M // Pusero H&M // Huivi Noa Noa // Farkut brooker // kengät Michael Kors

Muutama sananen asusta myös. Tuo takki oli niin kertakaikkisen keväinen, että se oli ihan pakko-ostos. Kenkiä taas olen etsinyt jo tovin ja nämä nyt sitten olivat mieleiset monellakin tapaa. Materiaali on nahkaa ja piilokorko antaa mukavasti lisäpituutta. Neule on oikeesti viininpunainen, vaikkei se tuosta ikkunasta tulevasta vastavalosta johtuen oikein käykään ilmi. Sanoisin, että hyvä ostos. Tämä löytyi H&M:n miesten (!) premium quality- mallistosta ja on 100 % merinovillaa. Hinta 10 euroa. Kiitos, tykkään. Jännitti kyllä, miten koko meikäläiselle käy, mutta kävihän se. :) Loppukaneettina itselle pieni kehotus käsky: pese peili!

Mukavampaa loppuviikkoa muruset!

PS, Jos kiinnostaa, niin Torissa muutamia kohteita myynnissä. Tästä Toriin.

sunnuntai 8. helmikuuta 2015

ETEISKUVIA VIIMEINKIN

Arkiston aarteita hieman poikkeuksellisesti nän sunnuntai illan ratoksi. Perinteisemmin olen julkaissut näitä aikanaan julkaisematta jääneitä juttuja torstaisin, mutta koska tulin luvanneeksi nämä nyt viikonlopun aikaan julkaista, teen sen nyt. Onhan näitä saatu jo odotellakin koko syksy ja pitkä talvi! Ja nyt kun viimein näitä kuvia tässä katselin ja valitsin tänne, tajusin etteivät kuvat ole ollenkaan niin monipuoliset kuin haluaisin niiden olevan. Enkä onnistunut löytämään ennen-kuvia ollenkaan! Eli luvassa on paremminkin eteisen yksityiskohtia, ei mitään kokonaiskuvaa tilasta. Haastetta kuville toi kuvaajan taitamattomuuden lisäksi se, että tila on pieni ja kumpainenkaan omistamistani objektiiveista ei oikein sovellu niin pienessä tilassa kuvailuun. Ei ainakaan niin, että tilasta saisi kokonaisvaltaisempia kuvia. Harmi, tykkään tilasta itse oikein kovasti...Pitänee vielä yrittää joku kerta uudelleen, sillä vähän muutakin kotijutttua on tuloillaan.






Alunperin suunnittelin tilaan läpinäkyviä Askon Igloo- tuoleja ja olin jo käynyt koeistumassakin ne. Jostain syystä en kuitenkaan ostanut tuoleja päätäpahkaa ja nyt tuntuukin, että onneksi. Jo pitkään ylimääräisinä ja käytännössä tarpeettomina pyörineet vanhat nojatuolit nimittäin löysivät uuden sijoituspaikkansa eteisestä. Ne sopivat tilaan mainiosti ja onpa niissä paljon mukavampi istuksiakin kuin kovissa muovituoleissa. Tuossa eteisessä tuli kesällä ja syksyn aikaankin istuskeltua tuntitolkulla lukien, surffaten ja tietysti blogaten. Tuolien verhoilu on ehkä parhaat päivänsä nähnyttä, mutta häälahjaksi saadut ihanan pehmeät pellavapyyhkeet peittävät niitä sopivasti. Lisäksi pyyhkeet ja verhotangon virkaa hoitava vanha heinäseiväs sointuvat värimaailmoiltaan mukavasti yhteen.

Pientä tyytymättömyyttä itselleni aiheuttaa tällä hetkellä väärän väriset verhot. Sinällään pidän niistäkin, mutta tilassa on paljon hopeaa, joten valkoiset tai vaaleanharmaat hapsuverhot olisivat hakusessa. Myös sopivaa kelloa etsiskelen yhä ja tuo valkoinen matto - no, se on himppasen epäkäytännöllinen eteisessä, mutta sillä on toistaiseksi pärjätty.








Vanhana heppatyttönä pyysin isältäni vanhoja hevosen kenkiä ja nyt niitä onkin ulko-oven yläpuolella koko sarja. Pohdintaa aiheutti kyllä se, että vanhan uskomuksen mukaan kengät olisi pitänyt ripustaa tuo kantaosa (avonainen osa) ylöspäin, että onni pääsee taloon. Minusta hevosen kenkä on kuitenkin "oikeinperin" ainoastaan näin päin ripustettuna. Ja kuka sanoo, että onni tulee ylhäältä päin??

Tälläisiä yksityiskohtia meidän uudessa, kröhöm, uudehkossa eteisessä. Jos jollain sattuu olemaan tiedossa, mistä saa valkoisia tai vaaleanharmaita hapsuverhoja, niin tietoa saa laittaa tulemaan. :)

perjantai 6. helmikuuta 2015

PERJANTAIPULINAT





Oi ihana perjantai! Hyvä päivä aloittaa viikonloppu, vai mitä. Eipä sinänsä, itselläni on poikkeuksellisesti huomenna koulutuspäivä, joten sunnuntaina vasta koittaa vapaapäivä. Sain kuitenkin pari mukavaa pakettia tänään, sää oli keväinen ja ongelmat nettiyhteysjutussa saatiin selviteltyä ja sain hyvityksen väärin menneestä laskutuksesta. Kirjoittelin ongelmista nettiliittymässäni täällä. Hyvä, että asia kuitenkin saatiin korjatuksi, vaikka ihmetystä tuo homma silti herättää, mutta se siitä nyt.

Perjantain ja paremman kunnon puolesta aloitin tänään myös lankkuhaasteen, jonka bongasin täältä. Ensimmäisen päivän suoritus on tehty tänään lenkiltä paluun jälkeen eli alkutekijöissään homma on osaltani. Jos jotakin positiivista huomasin, niin tuo ekan päivän vaatimustaso (20 s) oli sen verran helppo, että lisäsin siihen vielä 15 extra sekuntia. Ei kai siitä mitään haittakaan voinut olla?

Tänään leikitti sen verran, että tässäpä teille pikkukurkistus tämän päivän asuun... ja hurmaavaan maisemaan lenkillä. Aiemmin saittekin jo ihailla Puumalan maisemia ja sorsien kokoustamista. :)



Eilen piti julkaista niitä eteiskuvia...noo, niitähän ei tullut. Lupaan kuitenkin järjestää ne vihdoin ja vihoviimein nyt viikonlopun aikana tänne! Jos en, niin mörökölli minut syököön! Arvuuttelin tuossa hetki sitten teiltä, mitkä kaksi tuotetta tilasin Nelly.comista (postaukseen). Hyviä arvauksia tulikin ja kuten sanottua, olisin mieluusti tilannut kaikki kollaasin tuotteet, mutta nämä sieltä tilasin. Joko arvaatte? :)





Mukavaa viikonloppua teille iihhanat lukijat, viettäkää se hyvin!<3

keskiviikko 4. helmikuuta 2015

KESKIVIIKON (HAAVE)KUVIA

Tänään mennään keskiviikon tapaan kuvilla, mutta tällä kertaa tosiaan haavekuvilla. Kyllä. Taas on laukkuhaaveet nostaneet päätään. Laukkuarsenaalistani nimittäin puuttuu pieni, iltalaukkunakin menevä nahkainen yksilö. Tilanne on siis vähintäänkin vakava. ;) Viime syksynä ostin eBaysta tämän iltalaukun, mutta olen alkanut ihan hulluna haluta nahasta valmistettua laukkua. Kesäkin on tuloillaan ja tuollaiselle kompaktin kokoiselle laukulle on taas enempi käyttöä, mutta mikään teollisesti valmistettu materiaali ei vaan ole nahan voittanutta.

Verkkokalvoilleni on nyt jämähtänyt kaunokainen, jota Lilyksi kutsutaan. Lily olisi juuri sopiva kooltaan, siihen mahtuisi tarpeellinen. Lisäksi se on yhtälailla monikäyttöinen kun LV:n Evakin  - sitä voi käyttää olkalaukkuna, kantaa pitkällä hihnalla olanyli tai iltalaukkuna ilman olkahihnaa. Hihna ei kylläkään ole irroitettava, mikä on pienenpieni miinus vaan hihna on tungettava laukun sisään. Mutta voisin ehkä elää sen kanssa. Mulberryn ihanan pehmeä ja laadukas nahka (tietoni perustan kokemukseeni Mulberryn Alexa laukustani) ja muut Lilyn hyvät ominaisuudet kompensoivat tuon pienen "epäkohdan".

kuvat : Mulberry.com
Siinäpä suosikkivärini Lilystä. Musta on ehkä hieman tylsä, mutta minkäs teet, se on samalla klassikko ja sopii yhteen kaiken kanssa. Toisaalta tuo ruskea ja oikeanpuolimmainen oakblood viehättävät. Kesää ajatellen ei ehkä ne kesäisimmät värit, mutta jotenkaan kevät ja kesä-malliston oranssi, räitsyn punainen saati keltainen, eivät yksikään oikein miellytä. Mikä taas miellyttäisi todellakin-todellakin-todellakin on tässä:

kuva : eBay.co.uk

Kyseinen söpöläinen löytyi Britti-eBaysta ja on ihan syötävän suloinen. Tuntuu, että ois pakko saada tuo! Ihana väriläiskä kesäpäiviin tai vaikka näihin harmaisiin talvipäiviinkin. Ja mätsäisi muuten aika kivasti lompakkoni kanssa. Sekin vielä! Ja rakastin samanväristä Guess-laukkuanikin kovin paljon, pitäisikin kaivaa se vaihteeksi esiin. Mutta kaikessa herkullisuudessaan, pirteydessään ja räväkkyydessään väri ei kylläkään ole niin kaikkeen taipuvainen väri kuin se tylsä musta. Ja värisuora Lilyjä ei nyt ihan heti tule kysymykseen. :D Mikä siis neuvoksi, jos tahtoo mustan sekä pinkin?!

Olisiko kohtalotovereita laukkuhaaveilijoita? Mistä laukusta haaveilette?



tiistai 3. helmikuuta 2015

LEMPPARIFRUITIE


Heipparallaa! Tässä kohtaa ajattelin jakaa teille lempparifruitieni ohjeen. Ja tämä, jos mikä, onkin vasta monimutkainen keitos. Kynät ja paperit esiin, ettei ainesosat unohdu, ainesosaluettelo on pitkä. Hehheh. Ei vaan, tarvitset appelsiinin, banaanin ja kiiwin. Itse olen lisännyt vielä tilkan omenamehua, jottei fruitiesta tule turhan jäykkää. Ja siinäpä ne ainesosat. Sitten vaan surautetaan tasaiseksi herkuksi smoothiekoneella, tehosekoittimella tai millä nyt ikinä olet smoothiesi/fruitiesi tehnyt.

Tämä yhdistelmä on vienyt makuhermoni mennessään, enkä osaa juuri nyt ajatellakaan muita mahdollisia vaihtoehtoja. Appelsiini nyt sopii lähes mihin tahansa, on sellainen yleishyvä hedelmä - se raikastaa päivän kuin päivän. Kiiwi tuo ihanaa kirpsakkuutta ja banaani sekä omenamehu tasoittaa juuri sopivasti makuja, ikäänkuin kietoen maut yhteen. .... Taitaa mennä vähän yli tämä fiilistely. Mutta kokeilkaa itse, kutkuttaako tämä makuhermoja, niinkuin minulla. :) Ja kyllä, omia lemppariohjeita saa jakaa!



maanantai 2. helmikuuta 2015

VIIKON AIKATAULUA




Nyt ei kyllä ole mitään järjellistä asiaa tähän maanantai iltaan. Uusi työviikko hurahti käyntiin, vaikka aamulla olisin mieluusti jäänyt peiton alle kupsottelemaan ja jatkamaan uniani. Päivän aikana jalkojen lihakset jumittuivat, ilmeisesti sunnuntain kahden lenkin ja pienen lihaskuntojumpan ansiosta. Noh, päätin töistä tultua lähteä ihan vaan ottamaan happea ja samalla ihan kevyesti  liikuttelemaan jumiutuneita kinttujani. Siinä sitten innostuin ja poikkesin alkuperäisestä suunnitelmasta, kun sää oli mitä leppoisin ja ei ne jalatkaan niin pahoilta tuntuneet. Nyt muuten tuntuu. 

Tälle viikolle on suunnitelmissa huomisen lenkkeily äidin kanssa, jahka linimentin hölvääminen kinttuihini vie jumituksen mennessään (ja jos ei vie, niin menen silti). KeskIviikolle olen buukannut itselleni jumppatuokion ystävän kanssa (paree sillon ainakin olla jumitus tipotiessään) ja torstaina voinkin kärsiä edellisen päivän tuloksista kasvohoidossa maaten. :D Perjantaille ei vielä suurempia suunnitelmia olekaan, mitähän keksisi? Lauantai vierähtää koulutuksessa... sunnuntai, sehän oli vasta eilen?

Kun tässä näitä suunnitelmia kerta kirjoittelen, niin blogin puolelle olisi tulossa tällä viikolla ainakin tämän jaarituksen lisäksi lempparifruitie ohjetta, kotijuttuja teematorstaina ja mielipiteeni eräästä kasvoseerumista. Olen tässä muuten jonkin aikaa miettinyt, pitäisikö tehdä jonkinlaista postausta eidän koirista, vaikkei tämä varsinaisesti ole koirablogi. Niinkuin tämä ei ole oikein mihinkään muuhunkaan kategoriaan selkeästi istuva blogi. Mutta että, kiinnostaisiko teitä meidän urpot (koirat)? Kun niiden kuvia täällä kuitenkin vilahtelee ja toisinaan niitä nimeltäkin täällä mainitsen, niin olisiko jonkinlainen tarkempi esittely teille mieleen?