sunnuntai 8. helmikuuta 2015

ETEISKUVIA VIIMEINKIN

Arkiston aarteita hieman poikkeuksellisesti nän sunnuntai illan ratoksi. Perinteisemmin olen julkaissut näitä aikanaan julkaisematta jääneitä juttuja torstaisin, mutta koska tulin luvanneeksi nämä nyt viikonlopun aikaan julkaista, teen sen nyt. Onhan näitä saatu jo odotellakin koko syksy ja pitkä talvi! Ja nyt kun viimein näitä kuvia tässä katselin ja valitsin tänne, tajusin etteivät kuvat ole ollenkaan niin monipuoliset kuin haluaisin niiden olevan. Enkä onnistunut löytämään ennen-kuvia ollenkaan! Eli luvassa on paremminkin eteisen yksityiskohtia, ei mitään kokonaiskuvaa tilasta. Haastetta kuville toi kuvaajan taitamattomuuden lisäksi se, että tila on pieni ja kumpainenkaan omistamistani objektiiveista ei oikein sovellu niin pienessä tilassa kuvailuun. Ei ainakaan niin, että tilasta saisi kokonaisvaltaisempia kuvia. Harmi, tykkään tilasta itse oikein kovasti...Pitänee vielä yrittää joku kerta uudelleen, sillä vähän muutakin kotijutttua on tuloillaan.






Alunperin suunnittelin tilaan läpinäkyviä Askon Igloo- tuoleja ja olin jo käynyt koeistumassakin ne. Jostain syystä en kuitenkaan ostanut tuoleja päätäpahkaa ja nyt tuntuukin, että onneksi. Jo pitkään ylimääräisinä ja käytännössä tarpeettomina pyörineet vanhat nojatuolit nimittäin löysivät uuden sijoituspaikkansa eteisestä. Ne sopivat tilaan mainiosti ja onpa niissä paljon mukavampi istuksiakin kuin kovissa muovituoleissa. Tuossa eteisessä tuli kesällä ja syksyn aikaankin istuskeltua tuntitolkulla lukien, surffaten ja tietysti blogaten. Tuolien verhoilu on ehkä parhaat päivänsä nähnyttä, mutta häälahjaksi saadut ihanan pehmeät pellavapyyhkeet peittävät niitä sopivasti. Lisäksi pyyhkeet ja verhotangon virkaa hoitava vanha heinäseiväs sointuvat värimaailmoiltaan mukavasti yhteen.

Pientä tyytymättömyyttä itselleni aiheuttaa tällä hetkellä väärän väriset verhot. Sinällään pidän niistäkin, mutta tilassa on paljon hopeaa, joten valkoiset tai vaaleanharmaat hapsuverhot olisivat hakusessa. Myös sopivaa kelloa etsiskelen yhä ja tuo valkoinen matto - no, se on himppasen epäkäytännöllinen eteisessä, mutta sillä on toistaiseksi pärjätty.








Vanhana heppatyttönä pyysin isältäni vanhoja hevosen kenkiä ja nyt niitä onkin ulko-oven yläpuolella koko sarja. Pohdintaa aiheutti kyllä se, että vanhan uskomuksen mukaan kengät olisi pitänyt ripustaa tuo kantaosa (avonainen osa) ylöspäin, että onni pääsee taloon. Minusta hevosen kenkä on kuitenkin "oikeinperin" ainoastaan näin päin ripustettuna. Ja kuka sanoo, että onni tulee ylhäältä päin??

Tälläisiä yksityiskohtia meidän uudessa, kröhöm, uudehkossa eteisessä. Jos jollain sattuu olemaan tiedossa, mistä saa valkoisia tai vaaleanharmaita hapsuverhoja, niin tietoa saa laittaa tulemaan. :)

2 kommenttia :

  1. kiva postaus ja kiva idea laittaa hevosenkenkiä ulko-oven yläpuolelle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun ei sitä hevosta ole, niin ompahan edes kengät. :) Harmittaa kyllä, että ei tullut sellaisia "avarempia" kuvia ollenkaan. Ja että ne 'ennen'-kuvat on jossain kateissa... :-/ Kiitos kuitenkin mukavasta kommentistasi. :)

      Poista

Kerro mielipiteesi, ehdota, kysy, ihmettele. Kommentit ovat lämpimästi tervetulleita. :)