tiistai 31. maaliskuuta 2015

PÄIVÄN ÄRSYTTÄVÄT

Tänään ärsyttää, anteeksi siitä.  Mietin, viitsinkö postata mitään, mutta tulin siihen tulokseen, että jospa kirjoittamisella olisi terapeuttinen vaikutus. Pahoitteluni vielä, että te lukijat saatte osanne ärsytyksestäni (eihän tätä tietenkään voi jättää lukematta ;). Mietin myös, että elämässä tapahtuu paljon isoja ja vakavia asioita ihan lähipiirissä ja minä valitan näistä mitättömistä asioista kuten säästä tai hiuksista. Sekin ärsyttää. Aion kuitenkin itserakkaasti päästää ärsytykseni blogini kautta blogosfääriin ja jos se jotakuta ärsyttää, niin ollos hyvä ja kertokoon sen kommenttiosiossa.  Saapi tietty kommentoida ilman ärsyyntymistäkin.

Tänään ärsyttää:
- Sää. Vettä/räntää heittää taivaalta vähän väliä ja tuuli puhaltaa puuskissa niin, että varmaan viimeisetkin hiukset karkaa päästä. Siis jos vaan uskaltautuu lekille lähtemään. Ei paljon hotsitalähteä loskaan, sateeseen ja tuohon tuuleen rämpimään.
- Hiukset. Kävin eilen kampaajalla. En halua puhua siitä enempää, mutta nyt on myönnettävä, että illalla teki mieleni vähän itkeä. Tukan takia - oikeesti. Ehkä palaamme tähän joskus? Suurin ärsytyksen aiheuttaja at the mo - tai harmituksen.
- Liian hiljaa ajavat. Tästä on varmaan närskytetty ennenkin. En vaan voi vieläkään ymmärtää, miksei sitä autojonoa voi päästää ohitse pysähtymällä tienlaitaan? Kun kuitenkin on kyse henkilöautosta, joka on suht helppo pysäyttää, kun  ohituspaikkoja ei ole ja kun letka perässä käsittää toistakymmentä autoa. Ja kun vauhti on suurimmaksi osaksi lähes 20 km/h vähemmän kuin mitä rajoitus ja sää sallivat...
- Aamulla kotiin unohtuneet sormukset. Kamala tunne, kun kesken päivän huomaat, että sormukset puuttuu.
- Juustosuikerot, vääränlaiset. Tiettäkö joku, mistä saa ostettua Estrellan juustosuikeroita? Ne vaan yksinkertaisesti ovat parhaita juustonaksuja, mutta eipä tunnu enää hyllyistä löytyvän. Ostin Taffelin vastaavia ja kotona huomasinkin, että ne ovat pekonilla maustettu. --- ??!!
- Juustosuikerot, vääränlaiset, syödyt. Huolimatta siitä, että ostamani suikerot olivat vääränmerkkisiä ja vielä vääränmakuisiakin, onnistuin syömään niitä epähuomiossa kupillisen tässä kirjoittamisen lomassa... mites se lenkki?

Kaiken kukkuraksi olen vielä itsekin niin ärsyttävä, että etsin varmuudeksi kuvan pitkästä, vaaleasta tukastani, joka on vieläpä kivasti kiharoilla. Pitäskö potkasta vaikka varvas kynnykseen tai jotain vastaavaa, josko tämä henkinen ketutus vähän laantuisi?

Onko ketään muuta ärsyttänyt tänään?



maanantai 30. maaliskuuta 2015

HERKKÄ, HERKEMPI...

Uusi viikko on taas alkanut, kellot siirretty kesäaikaan ja maaliskuu alkaa olla ihan viittä vailla lopuillaan. Kesä ei silti ihan vielä tullutkaan, vaikka lauantaina oli ainakin täällä ensimmäisen kerran kevään tuoksua ilmassa. Nyt ulkona leijailee lumihiutaleita.
Mennyt viikonloppu oli erään aikakauden loppu ja samalla uuden alku. Samalla se oli hiljentymisen hetki sekä muistutus, miten tärkeää on toisten huomioiminen, itsetutkiskelun tärkeydestä ja elämän lopullisuudesta. Tästä syystä ajattelin herkkyystestin olevan juuri nyt ajankohtainen. Tutustuin testiin Maikin blogissa hetki sitten ja päätin hänen haastamanaan tehdä tämän testin ja nyt oli sitten sen aika. Testin tarkoitus on enemmän ehkä opettaa meille itsestämme kuin leimata ketään tientynlaiseksi. Vastasin tässä kysymyksiin hieman syvemmin kuin vain "totta" tai "ei pidä paikkaansa",  avatakseni itseäni hieman enempi niin teille kuin itselleni. 

1. Huomaan helposti yksityiskohdat ja vivahteet ympäristöstäni
Useinmiten kyllä. Joskus taas kuljen laput silmillä, huomaamatta mitään.

2. Muiden mielialat vaikuttavat minuun
Tottakai. Vaikka pyrin siihen, etten antaisi negatiivisten tunteiden vaikuttaa itseeni.

3. Olen yleensä hyvin herkkä kivulle
Reagoin herkästi kivun tuntemuksiin, mutta siedän sitä silti jonkin verran tarvittaessa. Hammassärky on kyllä jotain mitä en siedä.

4. Kiireisenä päivänä huomaan tarvitsevani vetäytymistä lepäämään, pimennettyyn huoneeseen tai johonkin, missä saan olla rauhassa ja ilman ärsykkeitä
Todellakin! Töistä kotiuduttua mies avaa radion ja minä olen saada hermoromahduksen. En siis miehen takia vaan sen radion. ;)

5. Olen erityisen herkkä kofeiinin vaikutuksille
Noo, enpä taida olla vaikka välttelenkin kahvin juontia iltasella. Aamut kuitenkin alkaa ilman kahviakin, joten ei kai silloin kofeiiniherkkyydestä voi puhua?

6. Rasitun helposti voimakkaista ärsykkeistä kuten kirkkaista valoista, voimakkaista tuoksuista, karkeista kankaista iholla tai läheltä kuuluvasta sireenin äänestä
Joo. Minulla on herkkä nokka, joten voimakkaat tuoksut ja hajut kuormittavat aika-ajoin, vaikka ne eivät toisten ärsytyskynnystä ylittäisikään. Hapuilen herkästi myös aurinkolaseja. Ja kukapa nyt tykkäisi hiekkapaperista ihollaan tai korvajuuressa huutavasta ambulanssista?

7. Minulla on rikas ja monimuotoinen sisäinen elämä (Helin lisäys: kuten vilkas mielikuvitus ja taipumus pohdiskella paljon)
Toisinaan kyllä tuntuu, että oon täysin mielikuvitukseton, kun taas toisinaan vähän liiankin vilkas. Ja silloin en yleensä malta pitää tietoa omanani. Oikeita asioita pohdin sitten usein enempi itsekseni.

8. Minulle tulee epämukava olo kovista äänistä
En yleensä viihdy kovassa melussa tai hälinässä ja varsinkin kotona nautin hiljaisuudesta ja rauhasta, yksinollessa kuuntelen harvoin edes musiikkia. En laske meluksi normaaleja sosiaalisia ilanteita. Myöskin konsertit sun muut (joissa juoksen ihan alvariinsa, hahhah) ovat asia erikseen, vaikka monesti ihmettelenkin, eikö musiikki kuuluisi hieman hiljemmallakin? Kuitenkin kaikki äkkinäiset kovat äänet ja kaikki epämääräinen hälinä on myrkkyä korvilleni.

9. Liikutun syvästi taiteesta tai musiikista
Enpä nyt sanoisi... Joskus harvoin laulusta.

10. Olen hyvin tunnollinen
Riippuu asiasta. Työni teen tunnollisesti, samoin ne asiat joihin liittyy ulkopuolisia. Itseäni sitten saatankin kusettaa kuusnolla.

11. Säikähdän helposti
Minulla on pari työkaveria, jotka on ihan huippuja säikyttelemään. Tai sitten vaan säikähdän helposti... :D

12. Hermostun jos minun täytyy tehdä paljon asioita lyhyessä ajassa
Hermostun kyllä.

13. Kun ihmiset kokevat epämukavuutta fyysisessä ympäristössä, huomaan helposti mitä tulee tehdä jotta olisi viihtyisämpää (esim. muuttaa valaistusta tai istuimia)
Koitan kiinnittää tälläisiin asioihin aktiivisesti huomiota, mutta saattapa joskus jäädä havaitsematta...

14. Ärsyynnyn kun ihmiset yrittävät saada minua tekemään liian monia asioita kerralla
No kyllä. Ei sitä ihminen ihan kaikkeen repeä. Toisaalta oon ihan sankari järjestemään itse itselleni noita tilanteita. Ja sitten onkin miljoona asiaa yhtä aikaa meneillään, kaikki suloisesti yhtälailla levällään...

15. Yritän kovasti välttää virheitä tai asioiden unohtamista
Vaikka olen monessa asiassa hyvinkin leväperäinen, niin en silti halua tehdä selkeitä virheitä ja pyrin siihen, että langat ovat edes jotenkin käsissäni. Mitä muutä tässä piti muistaa? ;)

16. Pyrin aktiivisesti välttämään väkivaltaisia elokuvia ja tv-ohjelmia
En erityisesti välttele niitä, ne eivät vain kuulu liiemmin mielenkiintoni kohteisiin. Jos ohjelma sisältää mielestäni liikaa tai muuten vain yliymmärrykseni menevää touhua, kanava vaihtuu.

17. Tulen epämiellyttävän virittyneeksi kun paljon asioita tapahtuu ympärilläni
Ympäristöllä on suuri vaikutus. Riippuu toki asioista, millainen "viritys" niistä tulee.

18. Kova nälkä aiheuttaa minulle voimakkaan reaktion, haittaa keskittymistä tai mielialaa
Eikö se vaikuta kaikkiin?

19. Muutokset elämässäni sekoittavat minua
Kyllä näin varmaan voi sanoa. Varsinkin kun ne tulevat yllätyksenä. Usein nämä on niitä pieniä juttuja. Tykkään varautua asioihin ja "mutustella" niitä etukäteen.

20. Huomaan ja nautin hienovaraisista tuoksuista, mauista, äänistä ja taideteoksista
Kyllä, varsinkin tuoksuista ja mauista. Mutta varsinkin tuoksuissa liian voimakkaan ja hienovaraisen raja on hiuksen hieno.

21. Pidän tärkeänä järjestää elämäni siten, että vältän mullistavia ja kuormittavia tilanteita
Joo, kts. kohta 19.

22. Kun joudun kilpailemaan tai suoritustani tarkkaillaan, tulen niin hermostuneeksi tai alan täristä, että suoriudun paljon huonommin kuin normaalisti
Joskus jännitän ihan hulluna aivan mitättömiä asioita. Vaikka toisaalta en kamalasti koe pelkääväni esiintymistä.

23. Kun olin lapsi, vanhempani tai opettajani pitivät minua herkkänä tai ujona
Eipä tainneet pitää?


Vastausten perusteella jonkinlainen herkkis meikäläisessäkin asustaa. Asiaa olisi mukava tutkia hieman syvemminkin, sillä tämä ei nyt avannut minulle vielä koko maailmaa. Toki herkkyyttä on monen tasoista. 

Tämmöstä maanantaina. Onkos teille vastaavanlaiset testit tuttuja? Entä olisiko vinkkejä vastaaviin testeihin?

keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

HIUSPEHKO

Kaipaisin nyt teidän apuanne, arvoisat ja ihanat lukijat! Viime kampaajakäynnistä on hurahtanut tovi - olisiko ollut marraskuuta, kun viimeksi istuin Ansun penkissä. Huppista, en ole edes varma edellisen kerran ajankohdasta. Maanantaille on kuitenkin aika varattuna. En vaan tiedä, mitä sillä tekisin!

Minulla on aina, no lähes aina, ollut pitkä tukka. Paria kokeilua lukuunottamatta. Suhdettani hiuspehkooni voi helposti kuvailla viha-rakkaus-suhteeksi tai rakkaus-viha-suhteeksi. Olen oppinut enimmäkseen rakastamaan  tätä paksua, itsepäistä, vääristä paikoista kihartuvaa ja varsinkin talvella sähköisenä ympäriinsä lepattavaa pehkoa. Lisäksi se kuivuu to-del-la hi-taas-ti pesun (ylipäänsä kastelun) jälkeen. Myöskään päänahka ei pääse oikein kunnolla hengittämään, varsinkaan talviaikaan kun ilma on muutenkin kuivaa ja sen seurauksena kärsin päänahan kuivumisesta ja kutinasta. Esteettisistä haitoista nyt puhumattakaan. 





Nyt jo vuosien ajan kampaajreissuni ovat olleet sitä, että huonot latvat poistetaan ja tukkaa on ohennettu noin joka toinen kerta varsinkin tuolta takaraivolta, mistä hius vetää eniten kiharaan. Sieltä tukka on paksuin ja kuivuminen talviaikaan kestää pienen ikuisuuden. Jopa hiustenkuivaimella... ja toisaalta haluaisin vältellä kuuman ilman puhaltamista hiuksille ja päänahkaan, joka kuivuu entisestään. Onko suurempi ongelma tukka vai ongelma tukan alla? ;)

Olen haaveillut long bobista jo hetken aikaa, salaa tietysti. Pari päivää sitten näin Anskun muuttaneen tyyliään radikaalisti pitkästä tukasta (vielä paljon pidemmästä kuin omani) kyseiseen malliin ja voi että, miten hyvältä hän näyttikään! Uskaltaisinko siis minäkin? Se voisi helpottaa erinäisiä hoitotoimenpiteitäkin jonkin verran?





Mutta! Miten käyttäytyy tämä itsepäinen, paikoitellen kihartuva kuontalo, jos se pätkäistään katki (yo. kuvasta näkyy hyvin, tuo takaraivolta kihartuminen)? Joudunko puuhastelemaan sen kanssa nykyistä enemmän, jotta ilkeän lähteä ihmisten ilmoille? Miten se sen jälkeen ylettyy ponnarille? Leteille? Entä epämääräiselle nutturalle päälaelle? Entä kiharapilvi, josta en tähän hätään saanut yhtään kuvaa. Sopisiko tyyli minulle ylipäänsä? Ymmärrän, että hius on uusiutuva luonnonvara, mutta katuisinko, jos nykypituudesta pätkäistään reilu kymmenen senttiä pois (mikä toisaalta on kyllä aika vähän, eikä long bob edes ole lyhyt hiusmalli...)? Pelkoni kyllä liittyy juuri enimmäkseen siihen, kuinka hius käyttäytyy sitten kun se on lyhyempi ja kevyempi.

Rakkaat lukijat, kertokaas mielipiteenne. Ei vai juu long bob? Tietoa ja omakohtaisia kokemuksia edellä mainituista kysymyksistä otetaan myös ilolla vastaan. :)

tiistai 24. maaliskuuta 2015

PALA SINISTÄ

En ole varsinaisesti mikään sinisen värin ystävä pukeutumisen saralla. Ok, farkut ovat olleet poikkeus tähän. Talvella osallistuin me&i kutsuille, joista mukaani lähti tämä bleiseri. Siisti ja rento vaate, mutta parhaita ominaisuuksia on ehdottomasti vaatteen rypistymättömyys. Materiaali on laadukkaan tuntuista (tämän astisen kokemukseni perusteella) ja tosiaan tämän voi pukea päällensä suoraan pyykkinarulta eikä siinä ole rypyn ryppyä. Olen ihastunut - olkoonkin vaikka sininen. :) Tämmöisiä ominaisuuksia minä toivoisin kaikilta vaatteiltani!

Ettei olisi ihan liian yllätyksettömiä kuvia, taustalta voi bongata muun muassa takatalven, isännän pilkkirepun ja sijoituspaikkaansa odottavan avainkaapin, paperinkeräyslaatikon (joka onneksi peittyy lähes kokonaan meikäläisen berberin taakse) sekä läjän kenkiä... :D





Onkos teillä kokemusta noista me&i:n vaatteista? Mitä olette tykänneet? Vai onko ihan outo tapaus?

maanantai 23. maaliskuuta 2015

VILKAISU OLKKARIIN

Heippatirallaa ja mukavaista alkanutta viikkoa! Kamalan ällö takatalvi valtasi säätilan ja voin vain todeta, että en tykkää, odotin jo niin kevättä ja tietysti kesääkin. En kuitenkaan aio puhua säästä vaan näyttää parit kuvat olohuoneestamme, jotka napsin tuossa viikonloppuna. Silloin oli hyvä, valoisa (ja aurinkoinen...) sää... Kuvissa vilahtelee pari uutukaista, siitäpä se inspiraatio näihin. Tämän kevään aikana on tullut investoitua sisustukseen ihan huomaamatta enemmän kuin on ehkä ollut suunnitelmissa, mutta ehkäpä koti otti harppauksen kohti sitä, mitä sen sisustukselta toivon. Remonttihommiinkin olisi kuitenkin piakkoin ryhdyttävä, joten sisustusjutut jäänee nyt hetkeksi. Turha kerätä yhtään enempää krääsää nurkkia täyttämään. Tällä kertaa kun remonttikohteena on juurikin olohuone. Omissa haaveissani kevään/kesän aikana myös vessat saisivat uuden ilmeen. Mutta kuten sanottua, haaveeni ovat toisinaan hieman harhaisia - tosin eihän tuo nyt ole mahdotonta toteuttaa! Vessoista kuitenkin takaisin tähän hetkeen ja olohuoneeseen: kummasti pienikin muutos vaikka vain sisustusesineissä/tekstiileissä muuttaa huonetta, useammasta puhumattakaan!

Kuvia valitessani sain taas kuvannollisesti iskun vasten kasvoja kun näin nurkissa nököttävät viherkasvit. Niiden keväinen ehostus on edelleen tekemättä... Yksi tehtävä lisää tehtävälistalle.













Pitäsikö nuo pallovalot jo siirtää kesäunille? Mies jotain sen suuntaista ehdotteli. Mielestäni ne eivät kuitenkaan ole jouluvalot vaan nimenomaan sisustuselementti, mutta ovatko ne sitten hieman talviset? Ne pitäisi ainakin siirtää ikkunan toiseen laitaan nyt kun senkin päällä on tuo lamppu. :)

Mukavaa alkanutta viikkoa muru-murmelit!

lauantai 21. maaliskuuta 2015

MAAILMANKIRJAT SEKAISIN

No nyt on maailmankirjat sekasin, tämä emäntä nousi lauantaiaamuna ennen kahdeksaa sängystä ja vieläpä ihan vapaaehtoisesti. Sotkikohan eilinen auringonpimennys pään vai tämä kevääntulo? Tässä vaiheessa on kuitenkin petivaatteet tuulettumassa, aamupala nautittu ja paljon pidemmällä päivän askareissa kuin normaalisti viikonloppuisin. Eli muutos (tai tämä todennäköinen tilapäinen häiriötila) ei ole ollenkaan hullumpi. :)

Viikko vierähti taas ennätysvauhdilla ohitse. Oli normaalia pidempiä työpäiviä, kuntotestiä sun muuta. Lisäksi jo pidemmän aikaa vaivannut on/off- flunssa on ollut taas aktiivisempi kuluneella viikolla. Kumma tauti kun ei tule kunnolla päälle, mutta vaivaa kuitenkin. Yhtenä päivänä olo on ihan normaali ja terve, seuraavana päivänä joka rööri tuntuu tursuavan räkää... Menisit jo pois, sinua ei kaivata!

Tähän väliin tunkee taas viikon pikakelaus Instagram kuvien siivittimänä. En tiedä, ehkä nämä on vähän tylsiä, mutta piakkoin on luvassa vähän muutakin postausta.... kunhan vaan saan aikaiseksi.



1. Jännästi instaviikko alkaa nukkumaan menolla. :) 2. Kurt Geigerin Stanit on olleet kovassa käytössä viime päivinä. Olen vähän suunnitellut noiden tupsujen irrottamista, menis ilman niitäkin. Vai mitä?





3. Vielä on pitänyt fiilistellä myös lomaa lomakuvin. Tässä tekemässä lähtöä illalliselle. Tosin vielä vaatteet vaihtamatta, mutta piti ottaa väliselfie, syystä että?? 4. Armaat karvalapset. Vasemmalla edessä Taika, oikealla Martta. Taustalla Neri järsii hirven luuta. ❤️







5. Viime lauantaina syntyi tälläinen illallinen vähän extempore. Tein toista kertaa eläissäni sushia ja onnistuin omasta mielestä ihan suht hyvin. Maku oli ainakin ihan kohdillaan. :) 6. Sunnuntairetkellä luonnonhelmassa. Eka kevätretki nuotiomakkaroiden kera. Parhautta!







7. Niin se loma. Tällä paikalla otettiin useampikin kuva ja vaikka valkoinen asu on vähän palanut puhki, niin nämä ovat yksiä mieluisimmista kuvista reissulta. 8. Söpöt yhdessä. Mulberryn Lily ja Diane von Furstenbergin nahkainen avainkotelo, joka itselläni lompakon virkaa toimittaa.





9. Eilisen kahvituokio ja vastapaistettu munkki. Koska oli perjantai. :) 10. Auringonpimennys. Uskokaa vaan, on se. Eipä kännykän kameralla kovin uskottavaa kuvamateriaalia saanut aikaan, ei edes hitsausmaskin läpi. Ja tässä on nyt se "täysin" hetki, jolloin pimennys oli suurimmillaan. Noo, ehkä ensi kerralla sitten varustaudun toisenlaisella kalustolla... Tosin siihen taisi mennä aika kauan...?

Että näin. Tänään odotellaan vieraita saapuvaksi muutaman tunnin päästä. Tarkoituksena on vähän ulkoilla, miehet aikoo mennä ongelle, notskieväät ja sitä rataa. Nyt ajattelin alkaa Taikakakun tekoon, jonka Babs tietoisuuteeni toi. Sen jälkeen toivottavasti ennätän vielä imuroida, laitella pyykkiä ja vähän myös kuvailla matksua tuleviin postauksiin. 

Toivottavasti viikko on mennyt mukavasti ja nyt toivottelen rattoisaa viikkonloppua evripadi! :)

PS. Blogiani voit seurata Instagramin lisäksi myös Facebookissa










keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

LOMAN LIEHUPUSERO

Heissan! Oon tässä miettinyt, minkälaisia lomapostauksia oikein tekisin. En vielä ole oikein päässyt sopuun itseni kanssa asiasta, joten ajattelin tähän väliin lähmäistä parit kuvat ehkä kaikkein mieluisimmasta loma-asustani. Kun kerrankin on edes vähän jotain asukuvien tapaista matskua ja samalla saatte ripauksen maisemista. :)



Vaikka kotiinpaluu Melonerasista oli kutakuinkin viikko sitten, tuntuu siitä olevan jo pikkuikuisuus. Onneksi sää täällä kotimaassakin on meitä nyt hellinyt, vaikkei vielä ihan kesähepenissä ulos olekaan asiaa. Lomalle pakkasin peloistani huolimatta toiveikkaana myös kesähepeneitä ja ilokseni varsinkin päivälämpötilat olivat ihan jees. Jos minä tarkenen shortseissa ja topeissa, täytyy olla lämmin! Tällä kertaa onnistuin pakata myös  niin, ettei mukana kulkenut yhtäkään ylimääräistä riepua. Siitäkin edestä unohdin laukusta kaikenlaisia kemikaaleja, mutta se nyt on ihan eri juttu.

Itse asiassa samankaltainen (lähes sama) asu nähtiin päälläni viime kesänä tässä postauksessa ravireissulla. Nyt oli vaihtunut shortsit, hattu ja laukku. Tuo pusero on ihan äärettömän mukava helteisinä päivinä, paljon mukavampi kuin yksikään ihoa nuoleva toppi. Eikä muuten tarvitse miettiä niitä vatsamakkaroitakaan. :D








shortsit Halens // pusero Lindex // hattu H&M // reppu Eilatista // sandaalit boohoo.com


Mitäpä tuumaatte?


sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

LIEBSTER AWARD

Minä se oon muuten niin aatamin aikaista vuosimallia, etten ollut kuullutkaan tälläisestä Liebster Awardista. *nolostelio* No, sellaisen kuitenkin sain Kynsimaailma- blogin Annastiinalta, kiitosta vaan ja koitan tässä nyt vastailla yhteentoista kysymykseen, jotka häneltä sain. Ideana on siis vastata saatuihin kysmyksiin, keksiä uudet 11 kysymystä ja haastaa 11 uutta bloggaajaa vastaamaan niihin. Perimmäisenä ajatuksena on tuoda esille alle 1000 lukijan blogeja.

1. Milloin ja mistä innostuksesi lähti bloggaamiseen?


Löysin jotain tuotetta Googlettaessani erään hienon blogin, joka on sittemmin jo lopettanut minun ja varmasti monen muunkin harmiksi. Tästä on varmaan kolmisen vuotta aikaa ja siitä oma blogimaailmani oikeastaan aukesi. Löysin uusia mielenkiintoisia blogeja ja siinä pikkuhiljaa kypsyi myös ajatus oman blogin perustamisesta. Olin joskus aiemmin pitänyt blogityyppistä nettisivustoa koiraani liittyen, mutta nyt halusin kirjoitella muustakin. Kirjoittaminen on jotenkin aina ollut minulle mieleistä ja siitä se sitten taas lähti. Kuplia ja kimallusta- blogi on nyt ollut pystyssä hieman reilut kaksi vuotta.

2.Onko sinulla muita harrastuksia kun bloggaaminen?


Bloggaamisen lisäksi ulkoilen ja lenkkeilen koirien kanssa. Koitan pitää kuntoani ja linjojani edes jonkinlaisessa kuosissa (parantamisen varaa kyllä ois...). Valokuvaaminen on kirjoittamisen ohella lähellä sydäntä ja linssin eteen jääkin ihan laidasta laitaan kukista, maisemista ja ötököistä koiriin ja muihin otuksiin ja mihin ikinä. Jos hullaantuminen kenkiin, laukkuihin ja varsinkin nahkatakkeihin lasketaan harrastukseksi, niin sitten ne. Mitäs muuta...?




3. Mitä ilman et voisi elää?

Ilmaa? Hirmu vaikea kysymys, koska tekisi mieli luetella pitkä lista asioita aina perheestä ja ystävistä lemmikeihin, mutta loppupeleissä ihmisillä on tapana selvitä lähes mistä tahansa, mitä ilman he eivät voisi kuvitella elävänsä. 

4. Mitä luonteenpiirteitä arvostat muissa?



Luotettavuutta, lojaaliutta ja suoraselkäisyyttä. Kyvystä nähdä asiat kokonaisuutena eikä vain oman edun mukaisesti (tätä en oikein osaa nyt selittää ehkä ymmärettävästi...). Kohteliaisuutta. Näillä pärjää jo aika pitkälle. Mitä ystäviin tulee, on lista heidän kohdallaan paljon pitempi. Näitä lupnteenpiirteitä arvostan ihmisissä yleensä katsomatta siihen tunnetaanko toisemme vai ei.

5. Mikä on lempiartistisi?


Tähän ei varmaan ole yhtä ainoaa vastausta, sillä pidän niin monenlaisesta musiikista ja monista artisteista. Jos on joku mainittava, niin Jenni Vartiainen.






6. Millainen olit pienenä?


Apua. Oon aika pieni vieläkin. :D Enköhän ollut aika tavallinen pikkutyttö? Leikin Barbie-nukeilla ja My Little Ponyilla. Ulkona leikittiin hevosta. Lapsuusajoilta on jäänyt mieleen myös "porinapussi" eli olin melkoisen kova höpöttämään jo silloin sille päälle sattuessani. :D

7.Mikä oli unelma-ammattisi pienempänä?


Poliisi. Eläinlääkäri. Ne taisivat olla ensimmäiset "tulevat ammatit", kumpaakaan minusta ei tullut.

8. Jos voisit olla joku muu yhden päivän ajan, kuka haluaisit olla?



Apua taas. Ihan liian hankalia kysmyksiä. Olen jotenkin oppinut ajattelemaan, että on mahdotonta olla joku toinen, enkä oikein osaa kuvitella olevani kukaan muu. Ehkä se on mielikuvituksen puutetta? Toisaalta olen sen verran tyytyväinen elämääni, etten tunne tarvetta vaihtaa itseäni kehenkään toiseen. Toki olisi mukava kokea, millaista on työ vaikkapa eläintarhassa eksoottisia eläimiä hoitamassa ja halimassa. Tai miltä tuntuu astua catwalkille mitä kummallisemmassa muotiluomuksessa, jota itse muuten inhoat, kengätkin ovat kaksi numeroa liian suuret ja migreeni on tuloillaan. Onhan näitä. Mutta haluaisin kokea kokemukset omana itsenäni, en kenenäkään toisena, sillä päivän päätyttyä ne kokemukset jäisivät sille toiselle, ei minulle. :D





9. Mikä on suosikki lomakohteesi?



Thaimaann Krabi on mielestäni huikean kaunis, Dubai ihanan ylellinen ja Lontooseen liittyy erityinen tunneside. Kaikkiin käymiini kohteisiin liittyy enempi hyviä muistoja ja suurimpaan osaan lähtisin mieluusti uudestaan. Olen kuitenkin käynyt vain kolmessatoista maassa, joskin useammassa kohteessa, mutta matkustan miellellään uusiin kohteisiin kun niin paljon on vielä näkemättä. Lontoo on tässä kohtaa se poikkeus. Eniten lomia tulee kuitenkin vietettyä ihan kotosalla, joten voiko sen nimetä suosikiksi? 

10. Ostatko mielummin/useimmin uutta vai käytettyä tavaraa?


Ostan useammin uutta, mitä tulee esimerkiksi kenkiin ja vaatteisiin. Kaikki arvokkaammat laukkuni ovat kuitenkin ostettu secondhandina.

11.Millaisessa elämäntilanteessa haluaisit olla kymmenen vuoden kuluttua?



Onnellisessa. Yhteen sanaan kiteytettynä. Se pitää sisällään kaiken sen, mitä tulevaisuudelta odotan. On toinen asia, millaisen siitä teen. Voi olla, että vietän perheen äidin elämää kotona, samalla omaa yritystä pyörittäen tai käyn muualla töissä. Voi olla, että käyn vain muualla töissä enkä ole äitikään. Asiat ovat tällä hetkellä sen verran mukavasti, etten koe suuria paineita elämäni muuttamisesta. Kirjoittamisesta toki haaveilen jatkuvasti eli toivon, että saisin tehdä sitä enemmän ja en panisi pahakseni, jos siitä ansaitsisi jotakin. Terveyttä toivon niin itselle kuin läheisillekin, siihen kun ei aina pysty itse vaikuttamaan.

Tässäpä näitä vastauksia nyt sitten oli. Haaste lähtee seuraaville blogeille (käykää toki tsekkaamassa nämä blogit klikkaamalla blogin nimeä):

Baboon's Bubble
Valmiiksi käytettyjä unelmia
Pakkomielteitä
Stella Hearts Life
Rapakunnossa - Mielen ja ruumiin liikkeitä
Bad Girls go Shopping
Laruras.blogspot.fi
Cee's Diary
Tinkerbella
Kannattikokeilla
Vaatehuttuja
Tanian silmin

Ja olen utelias saamaan vastaukset näihin kysymyksiin:

1. Kerro jotain blogistasi.
2. Otatko mielelläsi vastaan toivepostauksia tai vinkkejä postauksiin?
3. Paras asia bloggaamisessa?
4. Oletko kohdannut ennakkoluuloja blogiminäsi tai blogisi vuoksi?
5. Mitä toivot blogisi tulevaisuudelta?
6. Mikä on eniten näkyvä luonteenpiirteesi?
7. Kerro jokin hassu tapa/piirre itsestäsi.
8. Mihin haluaisit matkustaa?
9. Lempivaatteesi?
10. Mitkä ovat viisi luottotuotettasi kauneuden ja/tai hiusten saralla?
11. Miten rentoudut?

Kiitokset kaikille, jotka leikkiin ryhtyy! ;)





keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

KUULUMISIA & INSTAKUVIA

Moido! En millään ehtinyt saada postausta eilen illalla valmiiksi asti, vaikka olin niin suunnitellut. Kuvien kanssa vatulointi ottaa aina yllättävän paljon aikaa, vaikka vain siirtelen niitä muistivälineeltä toiselle ja tarvittaessa rajaan, valitsen sopivat jne. Eli ykisnkertaisia toimenpiteitä, jotka kuitenkin kestävät ja vievät oman aikansa. Asiaa ei ehkä helpottanut miinuksella möllöttänyt vireystila, jos nyt lisäselityksiä koittaa keksiä. Reissusta kotiuduimme eilen aamulla klo 3.45 ja unet jäivät lyhyenlaisiksi, sillä aamulla oli kammerrettava itsensä töihin. Saatoin olla hieman hajamielinen ja käydä puolillavaloilla koko päivän, aina siihen asti kun viimein tajusin siirtyä sänkyyn ja unten maille. Sama meininki on kyllä tuntunut jatkuvan vielä tänäänkin, muttei sentään aivan yhtä pahana.

Täällä blogissa on nyt pari viikkoa ollut hiljaisempaa, mutta yritän pikkuhiljaa palailla todellisuuteen viime aikojen tapahtumista. Ennen lomaa vietin perhesyiden vuoksi hieman hiljaiseloa ja lomalla oli niin paljon muutakin, että molemmat ajoivat blogin edelle. Lomasta riittää kerrottavaa, jos teitä lomajutut vain kiinnostaa ja koitetaanpa nyt sitten pikkuhiljaa palailla todellisuuteen muutenkin.

Sen verran tyhjää vielä lyö, että aloitetaan paluu todellisuuteen instagram- kuvilla lomaviikolta. Osa teistä on tietysti jo nähnyt ne, mutta ehkäpä siellä on vielä joku, jolle ne ovat uusia? 


1. Helsinki-Vantaa ja löhtö lähellä. Ai, miten kutkuttavaa lähteminen on. Eikä ole väliä minne on menossa. Mutta oletteko huomanneet, että lähteminen ja kotiinpaluu ovat ihan eri tavoin kutkuttavia? 2. Näkymä huoneemme patiolta. Harmin paikka, uima-allas ei ollut ihan ikioma. :D Tukikohdan sijainti: Meloneras. 3. Turisti hiekkadyyneillä. 4. Ihanaa, kun sai pitkän talven jälkeen tuulettaa varpaitaan sandaaleissa!


5. Kukkia pitää aina kuvata. Lisäksi sininen taivas tuo syvyyttä ja harmaat, betoniset pergolan osat vastakohdan kukkien kauneudelle ja värikkyydelle. Ettei tämä kua-analyysi etene tämän pidemmälle, mennään seuraavaan. 6. Espanjaan kuuluu tapakset. Söin elämäni ekan simpukan ja ainakin lähitulevaisuuden viimeisen. Ei ole minun juttuni. 7. Palmut sijoittunee samaan kategoriaan kukkien kanssa. 8. Pyöräilypäivä Melonerasista San Agustiniin. Fantsua kerta kaikkiaan. :)


8. Kahvittelutuokio San Agustinissa hiekan ja meren äärellä. Kahvikupin teksti oli mielestäni huvittava - moi vaan! (liekö olin saanut matkalla auringonpistoksen?) 9. Selfie ennen iltarientoihin rynnimistä. ;) 10. Espanjan lahja maailmalle eli cavaa sekä sama japanilaisittain eli sushia. Jestas, miten hyvää! 11. Naistenpäivänruusu mieheltä ja paikallista mansikkalimua. 12. Ihanat pulut rannalla. :D 13. Vaikka maisemat ja sää miellytti, niin kotiin oli mukava palata.

Huomasin nyt vasta, ettei instagram kuvissa ole edes tiivistelmää lomastamme. Eli jos loma-asiat kiinnostaa, niin kannattaa pysytellä kuulolla, lisää kuvia ja matkajorinoita tulee täällä näkymään. Matkakohteemme oli tällä kertaa siis Meloneras Gran Canarialla. Lähdin matkaan aikamoisten ennakkoluulojen kanssa ja lähes pelkäsin pahinta. Olin ensikertaa Kanarialla. Tähän asiaan tulen palaamaan.

Nyt kuitenkin valmistautumaan tutimaan. Josko tästä lomaväsymyksestä alkaisi jo selvitä? :D

sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

MULBERRY LILY

Mitäs laukkurintamalle? Osa teistä saattaa muistaa kun tässä hetki sitten tuskailin eräästä laukkuaiheesta. Pähkäilin kahden Mulberryn Lilyn välillä - ihanan fuksian krokokuosisen ja klassisen mustan. Molempia kuolasin eBaysta ja molemmat onnistuivat luiskahtamaan ohi hyppysieni.



Huuto.netistä löytyi kuitenkin tämä kaunis yksilö, joka edustaa nyt sitten sitä klassista mustaa. Musta on kuitenkin aina muodissa, vaikka hiljattain taidettiin julistaakin, että pinkki on uusi musta. :) En vaan voinut antaa tämän mennä ohi käpälieni. Tämä Lily on erittäin hyvin pidetty, vain vuoden vanha ja takuuna mukaan tuli vielä kuitti. Ja mieluusti maksoin suomalaiselle myyjälle summan, jolla laukun sain. Laukku tuli pienen yllätyksen kera omassa dustbagissaan ja huolellisesti paperiin ja pakkausmateriaaleihin käärittynä. Hymyilytti - osaksi ilosta uuden laukun vuoksi, osaksi siitä havainnosta että myyjä on selvästi rakastanut laukkuaan. 




Mulberryn nahka on kyllä jotain aivan ihanaa. Jotenkin se vaan eroaa kaikista muista laukuistani. Molemmissa Mulberryissäni nahka tuoksuu nahkalle vielä vuosien käytön jälkeenkin, se on ihanan pehmyttä, mutta silti samalla jämäkkää eikä naarmuunnu herkästi. Kultaiset metalliosat alkaa olla kohdallani enempi sääntö kuin poikkeus ja niitä löytyy niin kelta- kuin ruusukultaisenakin valikoimastani, löytyyköhän hopeisena enää ollenkaan?

Pienenä haaveena jossain takaraivossa kuumottaa ajatus vielä pinkistä Mini Lilystä. Se olisi niin sopiva kaveri kesään! Ehkä Lontoon reissua pitäisi alkaa suunnitella. ;) Tosin sitä ennen saatan hullaantua myös johonkin toiseen yksilöön, mutta on kai sitä lupa mieltänsä muuttaa? :D





Tähän loppuun pitää nyt vielä lisätä, kun yhteistä taivalta on jo ennättänyt kertyä, että mieltymykseni Lilyyn on kasvanut päivä päivältä. Se on ollut ehdottoman kätevä iltaisin kun ollaan oltu liikkeellä tuolla rantabulevardilla ja koko on juuri passeli. Tosin jopa pienemällä olisin nyt pärjäillyt.  Kantotapaa voi muutella mielensä mukaan hihnan kiinnitystavan ansiosta, mikä on tietysti aina plussaa kun laukku on monikäyttöisempi. Lentomatkalla passi, matkaliput ja rahapussi kulkivat koko ajan kätevästi saatavilla, eikä niitä tarvinnut etsiä isosta laukusta muiden käsimatkatavaroiden seasta. Uskon, että yhteinen taipaleemme tulee olemaan pitkä. :)

Hyvää Naistenpäivää ihanille naisille eli meille kaikille! :)