lauantai 30. toukokuuta 2015

PENTULAATIKOLLA

Aurinkoista huomenta! Alkaa olla toukokuukin käsitelty ja nopsastipa se taas menikin. Tänään monilla on varmaan kiirettä ja menoa koulujen päättäjäisten, ylioppilasjuhlien ja valmistumisten merkeissä. Itsekin riennän hieman myöhemmin päivällä kaksiin juhliin. Facebookin puolella olen muuten julkaissut eilen vihjettä asustani, jos sattuu kiinnostamaan (osoitehan on: www.facebook.com/kupliajakimallusta). Kannattaa myös tykätä blogin Facebook- sivusta, niin saat jatkossa päivitykset suoraan omaan feediisi. Näistä blogin seuraamistavoista ajattelin huomenna kertoa hieman lisää.

Tänään kuitenkin ollaan pentulaatikon reunalla ja ihastellaan koiranpentuja, niin että herkempiä saattaa ällöttää. Pahoitteluni siitä, hahaa. Pennut syntyivät kuun alussa ja ovat nyt kolme viikkoisia ajoikoiran alkuja - kolme poikaa ja neljä tyttöä putkahti maailmaan. Sinällään ne eivät vielä ole "parhaassa kuvausiässä", sillä niiden maailma rajoittuu lähinnä pentulaatikkoon ja syöminen sekä nukkuminen vievät suurimman osan niiden elämästä. Ne ovat kuitenkin jo alkaneet nahistella keskenään ja pienet hampaannysätkin tuntuu ikenistä jo pilkottavan. Ihan pian ne lähtevät pentulaatikon ulkopuolelle, suureen maailmaan. Kuvia tulette varmana saamaan sitten lisää. Mutta tässäpä näitä nyt, kuvat puhukoon puolestaan ilman tämän enempiä lätinöitä. Kysymyksiä saa laittaa tulemaan, jos sellaisia saattuu olemaan, vastailen mieluusti.















Nyt täytyy ruveta valmistautumaan, kohta pitäs olla jo menossa... Huomenna meillä vietetään pienimuotoisia naistenkekkereitä, joten tämä ilta taitaa kyllä mennä keittiössä hääräten. 


Lämpimät onnittelut kaikille ylioppilaille, valmistuneille ja koulunsa päättäneille!

keskiviikko 27. toukokuuta 2015

BEIGE TRENSSI

Moroo! Siis aivan mahtavia päiviä ollut ainakin sään suhteen! I-ha-naa kun on pikkuhiljaa lämmintä. Vapaa-aika onkin mennyt tuolla ulkosalla suhraten sekä koiranpentujen kanssa seurustellen. Koiranpennusta tulossa ehkä huomenissa oma postauksensa. Eilen sää kuitenkin inspiroi napsimaan hieman asukuvia, joten niitäpä tässä. Aurinko oli vähän liiankin kirkas ja kuvissa on joko varjonaamainen mörrimöykky tai kalpeanaamainen silmien siristelijä. Hah! 


Jaksan joka kevät ihastella, kuinka pukeutuminen puhkeaa talven jälkeen jotenkin ihan uuteen kukkaan. Eihän minusta mitään muotigurua saa tekemälläkään, mutta pukeutuminen monipuolistuu kun talviaikaan möngerrän päivästä toiseen villapaitojen uumenissa. Talvella tuntuu, että oma tyyli on aina ihan hukassa! Nyt olin pukeutunut beigeen trenssiin ja tuikitavallisiin farkkuihin sekä kietaisumalliseen puseroon. Niin ja baltsuihin! Ne, jos mitkä oat aika varma merkki siitä, että ollaan kesän kynnyksellä ainakin. Kummasti se ulkonäkö ja olemus muuttuu ihan vaan takkia vaihtamalla, kun nyt aika pitkään on tullut pideltyä vaan noita nahkatakkeja. Olin vähän unohtanut koko trenssin olemassa olon...

Kenkävalinnasta saankin hyvän aasin sillan uusimpaan kuolauksen ja pakkosaada- fiiliksen aiheuttajiin. Minna Parikan balleriinat on nyt listalla vahvasti. Tuumailin, että pitäisi investoida nahkaisiin balleriinoihin ja jotenkin Parikan Bugsit ja Selinat on nyt sitten armottoman kenkäkuumeen kohteena (Myös Catulat saa sydämen läpättämään, mutta hei, ne ei ole balleriinat; muistutus itselle). Mutta kummat sitten haluan Bugsit vai Selinat, Selinat vai Bugsit (molemmat!)?




 Trenssi Sara Kelly // farkut Hilfiger // pusero New Look // kello Guess // laukku Louis Vuitton // ballerinat Lontoosta jostain kenkäkaupasta

Huomaatte varmaan, että paikalla oli innokas linssilude! Annahan olla, jos pyysin häntä tulemaan kunnolla kuvaan - ei yhtään julkaisukelpoista otosta, eikä rima nyt edes ole niin korkealla tässä... Rupesi siinä sitten itseänikin vähän leikittämään. Oli oikeesti niin kuuma, että housut tuntui liimautuvan kinttuihin ja tuo ohutkin pusero oli melkein liikaa. Mutta en valita, näitä säitä on odotettu eikä tänään enää niin lämmintä ja aurinkoista ollutkaan.

Onko teillä juhlia tulevana viikonloppuna tiedossa? Pukkaako asukriisiä? Meillä on kahdet yo-juhlat, joihin asu on selvillä. Kenkien kanssa jahkaan kahden vaiheilla ja jännitän, ehtiikö lähetys Englannista perjantaiksi Suomeen ja kengät lauantaiksi juhliin. Jos ei, niin sitten mennään plan B:llä ja vedän jalkaan hääkenkinäni toimineet sandaletit. Eli asu ja kengät kunnossa. Hiuksista pukkaa hiukka kriisiä. Minulla ei ole hajuakaan, miten saisin tämän pehkon itselle mieleiseksi juhliin! Jos jollain on helposti toteutettavia ideoita, niin kiitollisena otan kaikki ideat vastaan! Kävin muuten tänään ohennuttamassa (kerrostuttamassa?) hiusteni latvoja, ne kun alkoivat todella ärsyttää. Nyt on taas hieman parempi.


Tosiaan kampausideoita tälle pehkolle saa laittaa tulemaan! Toivottavasti teillä on viikko mennyt mukavasti, kertokaahan kuulumisianne? Nyt saunaan ja yöpuulle! T. koko viikon huonosti nukkunut

sunnuntai 24. toukokuuta 2015

PARI UUTTA KYNSILAKKAA

Joo, tein sen taas! Vaikka olen sen sata kertaa todennut, että kylppärin kaapit notkuvat pullollaan toinen toistaan tarpeellisempia purkkeja ja purnukoita, niin silti vaan olen viime viikon aikana onnistunut kartuttamaan niiden lukumäärää entisestään. Tämä postaus käsittelee otsikon mukaisesti  niitä pienempiä pulloja, katsellaan muita hankintoja ehkä myöhemmin.

Nyt kun olen ollut ihan omien kynsieni varassa... ööö... viime kesästä(?) lähtien, on kynsilakkavalikoimani kasvanut - jos ei nyt räjähdysmäisesti - niin ainakin riittävästi. En vaan voi mitään itselleni, kun nään kauniita värejä, pienissä kauniissa puteleissaan. Kulutus ei ihan kyllä ole suhteessa lakkapullojen määrään. Mutta onpahan sävyissä mistä valita, vaikka väriskaala onkin melko samaa kaavaa noudattava.




Lumenen Gel Effect- lakka tarttui puhtaasti heräteostoksena ruokakaupasta, Oriflamen Giordani Gold  Intense Shine Nail Lacquer taas pisti silmään, koska sen näytti sisältävän kultahippuja. Mikä harakka! Kaikki mikä kiiltää... No, nyt on molempia testattu. Sävyinä näissä oli Rantaniitty (Lumene) ja Pink Carat (Oriflame). Hassu juttu, mutta vaikka kyseessä on eri valmistajien lakat, on sävyjen nimet menneet mielestäni ristiin. No, okei. Kai rantaniitty voi pinkkikin olla, mutta Oriflamen lakka on enempi persikka kuin pinkki. Eipä silti, molemmat värit ovat mieleeni. Koostumukset ovat molemmissa kohdallaan, joten levitys sujui kuin vettä vaan ja pinta kuivahti ihanan nopsasti. Lopputulos näyttää siistiltä ja molemmat lakat jättävät kynnen pinnan kiiltäväksi ilman päällyslakkaakin. Pysyvyys molemmissa tuttua tasoa, kivasti on kestäneet, vaikka teen paljon käsilläni kaikenmoista. Nyt viikonloppuna olen vielä tonkinut pihamaata, siirrellyt kiviä ynnä muuta kynsiystävällistä ja lakkaus on jotakuinkin siisti edelleen. Molemmat tosin vaativat sen kaksi kerrosta lakkaa näyttääkseen hyvältä. Joillekin myös yksi kerros voi riittää, jos haluaa keveämmän lopputuloksen. Kuvissa molemmat värit näyttävät hivenen tummemmilta kuin mitä todellisuudessa ovat eli huomioikaa se. Molemmat värit ovat sopivan neutraaleja tilanteeseen kuin tilanteeseen, kumpi vain sattuu miellyttämään enempi. Eli mitään wow efektiä näillä ei mielestäni saa aikaan. Ei vaikka kuinka niitä kultahippuja Oriflamen lakassa onkin. Niitä pitää syynätä melkein suurennuslasilla, jos mielii kynnenpinnalta niitä löytää.




Summa summarum, molemmat taattua laatua. Lumene ja Oriflame nyt ovat niitä merkkejä, joiden nimeen ja laatuun luotan monessa. Harmitus oli, ettei niitä kultahippuja sitten niin ollutkaan, eikä oikeastaan auennut se gel effectkään ihan. Lakka, mikä lakka. Kotimaiseen on kyllä sen verran vielä kallistuttava, että viiden millin pullo on mielestäni melko hyvän kokoinen. Sen loppuun käyttäminen on ehkä jopa mahdollista eikä lakka ennätä kuivettua pullon pohjalle. 

Kumpikas väri teitä miellyttää enempi? Mikä on oma lempparivärinne/kynsilakka?

keskiviikko 20. toukokuuta 2015

HARMAA NAHKATAKKI

Olen nahkatakkityttö. Rakastan nahkatakkeja. Tällä hetkellä kaapista löytyy neljä nahkatakkia sekä iän kaiken vanha mokkatakki, mikä on itselleni niin epäsopivan kokoinen ja -mallinen, etten voi olla ihmettelemättä, miten se joskus muka on päälleni istunut? Todennäköisesti ei ole. Siinäpä olisi jollekkin hyväkuntoinen, noin puoleen reiteen ulottuva, ruskea mokka takki. Olisiko kellään tarvetta moiselle?

Tämä postaus on kuitenkin omistettu uusimmalle ystävälleni, harmaalle secondhand- nahkatakilleni. Ostin tämän River Islandin takin hetki sitten eräältä Facebook kirpparilta, eikä ole tarvinnut katua. Takki on loistokunnossa, eikä vajaa kuusikymppiä nahkatakista ole mielestäni hinta eikä mikään. Takki poikkeaa hieman muista nahkatakeistani, mutta se on vain plussaa, sillä en halua, että ne ovatkaan toistensa kopioita eri väreissä. Tyyli on kuitenkin kaikissa pohjimmiltaan melko sama. Vaikka asu onkin lavastettu näitä kuvia varten, voisin ihan hyvin lähteä tässä rennossa asussa vaikkapa kyläilemään tai kauppaan. :)





Koitin oikein tukankin kihartaa näitä kuvia varten. Tuli ikävä pitkiä hiuksia. Nyyh. Ne oli niin paljon helpompi kihartaa! Epäloogista, mutta en osaa näitä töpöjä kihartaa ollenkaan. Halusin rennot, laineikkaat kiharat, mutta tukka ei näytä oikein miltään. Ensin yritin suoristusraudalla, ei onnistunut. Sitten luottokihartimellani - lyhyet hiukset on hankala kieputtaa puikon ympärille, varsinkin takapuolelta. Ei siis onnistunut. Niitä ei saa nätisti oikein mitenkään. No, ehkä tämä nyt vaan on tälläinen hetki - huono hiushetki... Miten lopulta pieni muutos hiuksissani voikin tuntua näin isolta? En taida vieläkään olla ihan sinut näiden kanssa, vaikka pahimman kriisin jälkeen olenkin ihan tyytyväinen ollut. Mutta takki näyttää omasta mielestä pirun hyvältä ja sehän tässä oli se pointti! :)

Uppoaako nahkatakit teihin vai kuuluuko kammotuksiin?

tiistai 19. toukokuuta 2015

TERVEISIN, YÖKYÖPELI

Hehei! Kylläpä taas vierähti ilta pitkälle, ennen kuin ennätin blogin pariin. Voi kun sitä toivoo, että olisi enempi aikaa tähän touhuun... Mutta minkäs teet, kun tienaamassakin on käytävä ja vähän muutakin touhua elämään mahtuu. Mutta kurkataanpa vaihteeksi, mitä Instagramin puolella on viikon aikana tapahtunut. Tällästä leppoisaa myöhäisillan matskua. 

Nyt kun meillä on noita koiranpentuja, niin ihan koira-aiheista postaustakin on pian luvassa ja koirakuvia vilistää niin täällä blogissa kuin Instankin puolella. Toivottavasti siellä ruudun takana otetaan koirajutut ilolla vastaan? Koitan kuitenkin muistaa postata väliin jotain koiravapaatakin asiaa, ettei ihan koirablogiksi muututa.


1. Vaaleanpunaiset minitassut. Ikää varpailla vain pari päivää. Ihan mielettömän suloiset, en kestä! 2. Omat tassut verhoiltuna tennareihin. #sotd 3. Päivänasua viime keskiviikon seminaari reissulta Mikkeliin. 4. Kuvio, joka viehättää. Pellavaiset sohvatyynyt marokkohenkisessä kuosissa.

Mitäs tähän alkuviikkoon? Päätin eilen kesälomani ajankohdan! Nyt sitä onkin kuin kissa kuumilla hiilillä, lomaa odotellessa! Mieluusti olisin vetkuttanut päätöstä vielä myöhempään, mutta olosuhteiden pakosta päätös oli nyt tehtävä. Siispä päätetty on. Olen ostanut tällä viikolla kaksi(!) uutta kynsilakkaa ja uuden seerumin tähän pärstävärkkiin. Haluaisitteko näistä postausta?



5.  Kotikuva kuistilta kahvihetken päätteeksi. 6. Neri tässä availee ääntään Suomen lätkämatsia varten (jonka lopputulos valitettavasti tiedetään!). 7. Taikan ilme kertoo kaiken - viikonloppu on enempi kuin tervetullut! :D 8. Luovatauko. Pihahommien välissä voi ottaa vaikka torkut kun ihmiset ryystää kahvia.

Eilisen ja tämän päivän aikana pääni on pursunnut ideoita. Harmi vaan, että kovin harvoin noista ideoista on ihan oikeasti toteutettavaksi asti.  Joko ne ei ole toteutuskelpoisia, en osaa toteuttaa niitä tai joku ulkoinen tekijä tyrmää ideat. Saa nyt nähdä, kuinka ideoille tällä kertaa käy? Ainakin asuinspiraatiota on ilmassa, joten olisi mukava saada siitä  kuvia tänne blogiinkin. :)



9. Pinkki uutukaiseni. <3 10. Pizzalla herkuttelua... 11. ..ja jälkiruoaksi mustikkapiirakkaa. Nam! 12. Matkamuistoja Jerusalemista. #matkailuavartaa 13. Nerin mondaymoment.

Aamulla on tarkoitus lähteä aamulenkille äitiliinin ja Nerin kanssa. Pitänee siirtyä tuonne sängynpohjalle, että jaksaa aamulla kammeta itsensä ylös ja ulos. Onneksi automatkan voi tällä kertaa vielä nuokkua kaikessa rauhassa. Mies hoitakoon ajohommat. Kauniita unia muruset!

Miten teidän viikko on lähtenyt käyntiin? Entä oliko postaustoiveita?

sunnuntai 17. toukokuuta 2015

KENKÄKAAPILLA: MK HIGHTOP SHOES

Hoksasin tässä eräs ilta, että kenkäkaapilla-postaukset ovat jääneet ihan tyystin unholaan. Jaoin Instagramin puolella hiljattain kuvan, jossa jalassa oli nämä lenkkarit ja totesin, että näistä jatkuu joskus aloitettu postaussarja. Jos mukana sattuu olemaan uusia lukijoita, kerrottakoon, että kenkäkaapilla- sarjassa olen postannut kenkäkaappini sisältöä, kenkäpari kerrallaan. Tavoitteena minulla oli saada itselleni jonkinlainen käsitys, millaisen määrän kenkiä oikein omistan, mutta tässä vaiheessa on kyllä todettava, että tavoitetta ei ole saavutettu. Toteutustyyli lienee syypää siihen. Liian väljä aikataulu ilman minkänlaista järjestelmällisyyttä... ei tule mittään. Niinpä koitan tässä keksiä uutta toteutustapaa kartoitukselle. Vinkkejä, anyone?

Lenkkarimuoti tuntuu jylläävän voimalla ja jossain määrin olen itsekin siihen hömpötykseen lähtenyt mukaan. Jos yhtään on laskupäähäni luottamista, niin tässä vuoden sisään kenkäkaappiini on ilmestynyt neljät (!) lenkkarit. Tuohon on kyllä laskettu myös liikuntaharrastusta varten investoidut lenkkarit, mutta silti. Nämä Michael Korsin kiilakorkkoiset nahkalenkkarit hankin kevättalvesta ja käyttöä niille on ehtinyt tulla aikalailla. Niin mukavat ja tukevat jalassa, hyvät kävellä ja piilokorko tuo sopivasti pituutta tähän pätkään.





Välillä on muuten vaikeeta. Etsin eilen illalla varmaan tunnin aiemmin näistä kengistä ottamiani kuvia, mutta johonkin bittiavaruuteen on nekin tainneet joutua, sillä en onnistunut niitä löytämään! Piti siis postata jo eilen, mutta kuvattomuuteenhan se homma sitten tyssäsi. Tänä aamuna taltioin sitten uusia kenkäkuvia sekä nahkatakkikuvia. Viime mainittuja luvassa siis myöhemmin. Jos palataan tämän kappaleen alkuperäiseen aiheeseen eli kadonneisiin kuviin, niin myös kuvakansioissa olisi jonkinlaisen järjestelyn paikka. Tuntuu, että olen tällä hetkellä täysin sekaisin kaikenmaailman iCloudien, kameran rullien ja kuvavirtojen kanssa. Eikä ehkä paljoa auta, että yritän hallita niitä kaikilla kolmella laitteella. Hahaha!

Mutta nämä lenkkarit. Alunperin kuolasin Love Moschinon lähes samanlaisia kenkiä. Vitkutin ja vetkutin ostopäätöstä, hinta kun tuntui olevan aika suolainen ja niinhän siinä sitten kävi, että jäin nuolemaan näppejäni. Jossain vaiheessa edellä mainittuja netin syövereistä penkoessani törmäsin näihin Korsin lenkkareihin. Pari päivää myöhemmin paketti odotteli Postista noutoa. Ihastuin näiden yksityiskohtiin. On nahkaa, mokkaa ja vähän blingblingiä.






Kaikkia vallitsevia lenkkarityylejä en aivan allekirjoita, mutta tunnetusti olenkin ollut hittasti lämpenevä. Ehkä vuoden tai parin päästä mielestäni on ihan normaalia yhdistää juoksukengät arkivaatteisiin? Nyt haluaisin kuitenkin väittää muuta. Mutta Korsin lenkkarit olen yhdistänyt mm. villakangastakkiin täällä.

Iskeekös lenkkarimuoti teihin ja jos iskee, niin miten?

PS. Facebookin puolella Guessin olkalaukku ja puhelimen kuoret etsivät uutta kotia. 

perjantai 15. toukokuuta 2015

HUOMENNA FACEBOOKISSA

Tämä valon määrä tuntuu sekoittavan pään ja ainakin ajantajun ihan täysin. Menin ennen kuutta tuonne pihamaalle tonkimaan ja palasin sisälle hetki sitten. Ja vain siksi, että huutava nälkä kurni suolen mutkassa. No, eipä ihme kun edellisestä ruokailusta ennätti vierähtää lähes yhdeksän tuntia. Oho! Ihana valo. Parina viime päivänä onkin ollut niin synkkää, märkää ja tuulista, että tämän päivän auringon pilkahdukset olivat ihan paikallaan. Toivottavasti niitä riittäisi myös viikonlopuksi?

Ilmoitusluontoinen asia! Ajattelin huomenissa laitella pari Guess tuotetta myyntiin tuonne Facebookin puolelle. Mitä noita nurkissa panttaamaan, kun ei itsellä ole käyttöä. Jos homma toimii, laittelen myöhemmin lisää tavaraa sinne. Kokeillaan kuitenkin ihan parilla jutulla ensin. Eli  kannattaapi marssia klo 17:n aikaan osoitteeseen www.facebook.com/kupliajakimallusta, jos Guess kuuluu kiinnostuksen kohteisiin. Ensimmäinen ostoaikaansa ilmoittanut saa varauksen kohteeseen. Jokainen tavara myydään tietysti omana kohteenaan. Tarkemmat ohjeet ja hinnat kohteissa sitten huomenna. Tulkaahan katsomaan ja tykkäämään FB-sivusta - ja tietysti ostamaan!



Nyt toivottelen mukavaa perjantai illan jatkoa. Pitäkää huolta itsestä ja kaverista kans!

keskiviikko 13. toukokuuta 2015

FURLA METROPOLIS




Arvasiko kukaan eilistä kuva-arvoitusta? Facebookin puolella oli kyllä aika hyvä vihje siitä, mikä kuvassa piileksi. :D Furlan Metropolis Mini täydentää laukkuvalikoimaani ihanan pirskahtelevasti! 

Pitempään mukana olleet muistanevat kun keväällä hankin Lilyni ja jo silloin tuskailin pirteän pinkin ja mustan vaihtoehdon välillä. Enpä päässyt pinkistä yli, enkä ympäri. Merkki vaihtui, mutta väliäkös tuolla kun tämä on söpö kuin karkki. Pääsisinpä käyttämään tätä pian ihan oikeasti! Tämä väriläiskä piristää kyllä synkimmänkin asun ja päivän. Ja istuupa tämä muihinkin kuin mustiin asuihin ja hyvä niin, sillä varsinkin kesän tullen tekee mieli pukeutua värikkäämmin. Ja totta puhuakseni, musta on kyllä väistynyt vaatevalikoimassani muiden värien tieltä vähemmistöön, mutta jotain vielä löytyy myös mustana.

Mutta puhutaanpa vielä laukusta eikä hypätä vaatekaappiin. Mallailin maaliskuisella Kanarian reissulla kyseistä laukkua nähtyäni sen vilahtelevan jos vaikka kenen olkapäällä ja kuolattuani tätä pinkkiä jo Furlan nettikaupasta. Malli viehätti, koko on kompakti ja väri on kerrassaan mahtava.  Nahka on laadukkaan ja jämäkän oloista ja Furlan laukkujen hinta-laatusuhdetta onkin kehuttu tutkimusteni mukaan melko vuolaasti. Koko Gran Canarialta ei kuitenkaan löytynyt pinkkiä miniä.  Sehän ei sinänsä ollut yllättävää, sillä nettikauppakin oli myynyt eioota jo koko sen ajan, jonka olin laukkua vaklannut. Pahus! 



Olin jo luopunut toivosta tämän suhteen. Vaikka olin suunnitellut Lontoon reissuakin osittain siksi, että voisin raahata veikkakultani metsästämään tätä laukkua. Mutta tiedättehän, ettei hätähousu mitään reissuja jaksa odottaa vaan hetihän se oli saatava (veikkakin varmaan kiittää, haha)! Pahimpina addiktion hetkinä tarkistin Furlan nettikaupan valikoiman useamman kerran päivässä (joo, saatan tarvita apua...). Sitten tuli tämä mökötys tuossa vapun jälkeen. Lopetin myös laukun kyttäämisen hetkeksi. Eräänä päivänä sähköpostiin kilahti sähköposti Furlalta. Varovasti avasin läppärin ja suuntasin tuttuun osoitteeseen ja arvatkaa vaan repesikö riemu, kun "Item is out of stock" teksti olikin vaihtunut "add to your shopping bag"iin!! Ja siinä se nyt on! Oma Metropolikseni. Huhhuh. Ja veljen luo voin mennä sitten muuten vaan kunhan aikataulut nyt ensin sattuu yksiin.

Mitäs sanotte, juu vai ei? Kertokaas omista laukkuhaaveistanne tai niiden toteutumisesta? Aihehan on aina lähellä sydäntä; vähän niin kuin loma - ainahan se on mielessä. :)




tiistai 12. toukokuuta 2015

JOTAIN PINKKIÄ

Moikka! Taas meni suunnitelmat hieman muuttumaan, enkä sitten kunnolla ennättänytkään tänne blogin pariin.. :( Huomenissa luvassa ihan kunnollinen postaus. Oli kuitenkin pakko tulla vihjaamaan pienestä pinkistä laukkusöpöläisestä, jonka posti oli tänään kotiportailleni kiikuttanut. Sain jahdata tätä yksilöä jonkin aikaa ja turhautumiseen asti, mutta nyt se nököttää omassa hyllyssäni. Viikon mökötys ja nettikaupasta pois pysyminen toimi tässä kohtaa loistavasti! Ou jee!

MM- jääkiekon kisastudio on viritetty, toivottavasti myös Leijonien ase pian alkavaan Venäjä matsiin. Palataan huomenna asiaan! Nyt peliä jännäämään!


Arvaatteko, mistä yksilöstä on kyse?





sunnuntai 10. toukokuuta 2015

MÖKÖTTÄJÄN PALUU



Heissan! Pitkä blogihiljaisuus saa nyt luvan päättyä. Perjantaina lenkillä ollessani ihastelin luontoa, joka on pikkuhiljaa puhkeamassa vihreään kesäloistoonsa. Näin hanhien tekevän paluumuuttoaan ja päätin, että nyt riittää mökötys. Perjantaina kohtalo puuttui kuitenkin mukavalla tavalla peliin, sillä juuri niihin aikoihin, kun avasin läppärini ja bloggerin, alkoi meillä odotettu perheenlisäys, ja siihen kyllä tyssäsi datailu. Tästä iloisesta perhetapahtumasta onkin jo kuvamateriaalia Instagramin puolella, joten osa teistä on jo ehkä ennättänyt nähdä kuvan pienokaisista - tai osasta niistä.  Ja saanette kyllä koiravauva kuvia jatkossakin. Toivottavasti aihe tai kuvat kiinnostavat edes jossain määrin? :)

Viime päivät ovat olleet kovin koirantäyteisiä. Kaikki noihin karvakorviin liittyvä ei aina kuitenkaan ole sieltä iloisimmasta päästä. Laumamme pieneni hiljan vanhan ladyn siirryttyä autuaammille metsästysmaille. Suru on siis vieraillut laumassamme, mutta onneksi uudet tulokkaat kantavat Rillan muistoa (ja geenejä) itsessään ja lohduttavat hieman ihan vain olemalla aivan hillittömän suloisia luontokappaleita. Perjantaina yhdentoista aikaan ensimmäinen pentu tupsahti maailmaan ja lauantain vastainen yö meni aika vähillä unilla, vaikka kovasti koitin nukkuakin miehen hoitaessa kätilön virkaa. Lauantai meni itseltäni Martan kanssa näyttelyssä, silmät ristissä. Sen jälkeen onkin riittänyt ihmettelemistä pennuissa ja myös Nerinkin kanssa lenkkeillessä ja seurustellessa.





Tässä meni tosiaan tovi sellaisissa fiiliksissä, ettei kirjoittaminen ja blogin päivittely tuntunut mielekkäältä. Olisi ehkä ollut hyvä infota mökötyksestäni teitäkin eikä vain kadota sanaakaan sanomatta hiljaisuuteen, mutta toivon, etten ole menettänyt tietä lukijoita kokonaan tämän breikin vuoksi? Väkinäisten selitysten naputtelu tuntui turhalta ja vähemmän houkuttelevalta. Rehellinen hiljaisuus sen sijaan tuntui paremmalta ja oikeammalta. Nyt kuitenkin koitan palailla ruotuun ja postailla tiuhempaan tahtiin. Vaikka blogin kirjoittaminen harrastus onkin, huomasin kyllä olemisen helppouden tässä tauon aikana. Ei sillä, ettenkö olisi tehnyt sohvannurkassa kyyhöttämisen sijaan paljon muutakin, mutta muuten. Ehkä tauko oli paikallaan ja osa jonkinlaista kehittymistä? Tuo loppukaneetti voi kyllä olla toiveajattelua, haha.

Äitienpäivää vietettiin tänä vuonna syöden ja vähän myös ulkoillen eli vanhan kaavan mukaan. :D Nähtiin pääskynen ja kuultiin käen kukkuvan. Myös metsäpeura EDIT: metsäkauris vasoineen poikkesi käytännössä pihamaallemme oman pienen vasansa kanssa. Rastas hautoi muniaan pesässään kuistimme vieressä vuorenkilpien seassa. Toivottavasti teillä oli onnistunut Äitienpäivä ja saitte viettää sitä parhaalla mahdollisella tavalla. Oikein lämpimät Äitienpäivän toivotukset vielä tähän hämärtyvään iltaan kaikille Äideille! <3