torstai 30. heinäkuuta 2015

PÄIVÄN PARHAUDET


...alkukesästä istuttamani ruusu alkaa pian kukkia
...letut ja itsetehty mansikkahillo
...kahvin tuoksu
...auringonpaiste (pakko listata myös tämä, koska se vaan on niin ihanata)
...iloisesti pihamaalla juoksevat koirat
...raparperi-metsämansikkakiisseli
...se, että voin kerätä omalta pihamaalta metsämansikat, mitä lähiruokaa! samoin lähimaastosta löytyvät mustikat, lakat, karpalot, puolukat, superfoodeja moneen makuun...
...pulskat sisiliskot pihapiirissä, varmana kohta viipottaa vauvaliskoja siellä täällä
...puhtaat lakanat

Toivottavasti teillä on ollut päivä, johon on mahtunut parhaita asioita.




keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

VENEILEMÄSSÄ

Toissa lauantaina avattiin veneilykesä. Eipä ole paljon tarennut aiemmin vesille lähteä, eikä juuri sen jälkeenkään. Veneessä on ihan mukavaa kun sää on lämmin ja voi nauttia hytisemättä maisemista, järvituoksusta ja tietty auringosta. Jos veneily vaatii toppatakkia, niin silloin tämä nainen jää mieluummin rannalle. Niinkuin nyt. Sopiva aamu masentaa itsensä näillä kuvilla ja sillä, mikä näkyy ikkunasta ulos katsomalla...

Tänään on tarkoitus lähteä juhlistamaan kotikaupungin syntymäpäiviä veikan ja mahdollisesti serkkuporukan kanssa, joten parempi sää tänne heti! Vesisateessa ei ole mielestäni riittävästi eksotiikkaa terassilla istuskeluun ja skumpan nauttimiseen. Tai jos joutuu miettimään, tuliko valittua ruokalistalta sittenkin keitto...?






Mutta venereissuun. Vaikka ajeltiin hissukseen samaa reittiä kuin niin monet kerrat aiemminkin, niin en voinut olla ihastelematta kaunista luontoa. Nautinkin juuri eniten hiljaisesta vauhdista, jolloin ennättää katsella ympärilleen, napsia vaikka kuvia ja hyvällä tuurilla bongata Saimaan norpan. Tällä kertaa ei norppaa kyllä bongattu, mutta pari kertaa olen otuksen onnistunut näkemään. Hauska ilmestys isoine, tummine silmineen. Parasta Saimaalla, kauniiden maisemien ohella.

Jännästi se ihminen muuttuu. Nuorempana vauhti oli se juttu. Se kun tuuli ottaa hiuksiin ja vaatteisiin. Kun maisemat vilistävät ohi. Nyt sitä nauttii juuri päinvastaisesta.










Mitenkäs te vietätte lämpimiä kesäpäiviä? Kuulisin mieluusti.



sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

RUSKA MUSTAVARVAS

He-hei! Lupailin omaa postausta meidän uudesta perheenjäsenestä Ruskasta. Nytpä sellainen tulee, joten koirakuvia ja -juttua pukkaa. Onhan tuo pikkuneiti jo korkea-aika esitellä, kun ikääkin on kertynyt jo yksitoista viikkoa. Huhhuh, mitä vauhtia aika menee. 

Ruska on siis hänen nimensä. Ruskan pentueeseen kuuluu kolme muuta narttupentua sekä kolme urosta. Tämä neitokainen syntyi kolmantena koko kööristä ja erottui heti muista pennuista mustan pikkurillinsä ansiosta. Jostain syystä tykästyn aina jotenkin "erilaisiin" pentuihin - erikoiseen väritykseen, pienempään kokoon jne. Mustavarvas pompsahti suosikikseni oikeastaan samantien. Vähän myöhemmin tuo käsitys vaan vahvistui, sillä myös pennun luonne osoittautui itseäni miellyttäväksi. Pentueessa oli kyllä neljää hyvää vaihtoehtoa (rajasin jo pojat pois, koska narttupentuhan meille oli jokatapauksessa jäämässä), mutta Ruska meille kuitenkin valikoitui.








Työnimenä tällä pennulla oli Mustavarvas. Nyt on jäljellä enää musta kynsi, mustaväri kun niin sanotusti puhdistuu ajokoirilla. Eli pentujen syntyessä ne ovat mustavalkoisia, mutta pikkuhiljaa musta väistyy ruskean tieltä. Aikuisella ajokoiralla on yleensä vain selässä musta mantteli. Aika jännä ilmiö tavallaan. Ruska Mustavarvas pysynee kuitenkin lellittelynimenä aina.

Tähän asti tuo ipana on kyllä ihastuttanut olemuksellaan. Se on reipas ja iloinen, muttei tyhmänrohkea eikä mikään älytön sählääjä. Toki vauhtia ja ilohepuleita riittää, mutta harkintakykyäkin näyttäisi korvien välissä olevan. Tulevaa ajatellen, olisi hienoa, jos pennussa kulminoituisi äly ja into sievästi tasapainossa. Saa nähdä, nythän kuitenkin elellään vielä viatonta pentuelämää, jossa saa olla vielä pentu kaikkine höpsöine petujuttuineen.




Mitä sitten on höpsöt pentujutut? Välillä törmäillään huonekaluihin, ihmisiin tai toisiin koiriin. Ei aina pysytä jaloillaan vaan kaadutaan omaan näppäryyteen ja mennään mukkelimakkelisvoltillakerien. Tutustutaan uusiin, välillä pelottaviinkin juttuihin. Pienen koiran elämässä on siis ihan älyttömästi uusia asioita. Nerin uiminen on esimerkiksi Ruskasta pelottavaa. Kokeillaan kaikkea hieman hampailla, että päästään ns. suutuntumaan, vissiin kai. Nukutaan paljon ja usein. Niin ja sammutaan kuin saunalyhty. Maistellaan kaikenlaisia ihmisten antamia herkkuja, mansikat on ainakin ihan jees ja juusto. Tavataan kissoja, oravia, puluja ja ties mitä kaupunkilaisotuksia. Matkustetaan. Opetellaan elämää. Lirautetaan välillä pisut väärään paikkaan, sisälle eikä varsinkaan matolle saa kuulemma lirutella. Kamalasti sääntöjä ihmisillä. Hetki menee niitä opetellessa....

Kattokaa nyt tuota naamaa, pakko tuosta on tykätä!



keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

KUKKAPAIDASSA

Moikkamoi! Vaihteeksi onkin sadapäivä kahden hieman aurinkoisemman päivän jälkeen. Kumma kesä. Alkuviikko on kyllä hujahtanut taas sellaista vauhtia, että oksat pois. Kaikkea pientä kivaa on ollut näiden päivien aikana mukaan lukien eilinen mukava tapaaminen, mistä tulette kuulemaan lisää myöhemmin. Maanantaina kävin ostamassa miehelle pientä lahjaa ja itselle tarttui mukaan tämän postauksen kukkapaita. Ja itselleni jo lähes tyypilliseen tapaan, tämä ei tietenkään ollut alennuksessa, mutta ihastuin päätäpahkaa. Olen varmaan täälläkin voivotellut sitä, miten löydän aleista aina ne normihintaiset jutut. Olen surkea ale-shoppaaja. Tässäpä kuvia, masentaa vähän kyllä tuo kaunis aurinkoinen sää kuvissa, nyt on niin harmaata.








Jakku Seppälä // farkut Hilfiger // pusero Soyaconcept // kengät Kurt Geiger //
laukku Rebecca Minkoff

Olen jo jonkin aikaa suosinut kesällä valkoisia puseroita, mutta tämä iski kyllä kuin nyrkki silmään. Haha. Okei, joku voi luokitella tämänkin valkoiseksi. Itselleni se on kukkapaita ja sehän ihan eri juttu, vai mitä? Ei napittamista, juuri passelin mittaiset hihat, kauniit yksityiskohdat. Kevyt ja ilmava vaate. Materiaalissa jouduin tinkimään ja tyytymään viskoosiin, vaikka loppuviimeksi sekin taitaa olla luonnontuote. Sen huonopuoli on herkkä rypistyminen... ja minähän oon innokas silittäjä, not. Noh, koitan vielä nauttia tästä ihastumisesta vielä vähän - ennen rypistymistä. 



 Mitäpä sanoopi arvon raatilaiset? Miellyttääkö jokin asussa?



sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

ALESAALIIT osa2

Huomasin, että salakavalasti blogini on näyttänyt muuttuneen ruokablogiksi. Ainakin, mitä tulee viimeisimpiin postauksiin. Vaikka ruoasta ja syömisestä tykkäänkin, niin jospa nyt kuitenkin koitetaan pitää tämä blogi yhtä sekavana kuin tähänkin asti. Eli ilman punaista lankaa fiilispohjalla mennään tästä etiäpäinkin.

Edellisen varmistamiseksi ajattelin esitellä teille netistä tekemäni aleostokset. Muutama rento kolttu löytyi ja jäi kaappiini. Raidallinen ja kirjava mekko Boozt.comista, harmaa maxi Nelly.comista. Tuohon kirjaavaan hippimekkoon olen ihan rakastunut! Jostain syystä se vaan mielestäni on hippimekko. Ehkä se on tuo väritys, mikä sen tekee. Mieltymyksestäni tähän vaatekappaleeseen kertoo se, että seitsämästä päivästä minulla oli päällä tämä varmaan viitenä. Tulisi vaan nyt kestävämpiä helteitä, että pääsisi kunnolla mekkoja pitämään. Come on, helteet! Teitä odotetaan!!











lauantai 18. heinäkuuta 2015

PIZZA & PULLA









Näissä merkeissä vierähti eilinen ilta. Se, että paistoin pullaa, on sen verran harvinaislaatuinen tapahtuma, että oma postaushan siitä oli väänettävä. Tilanne vaatisi ehkä lääkityksen tarkastamista? En ole mikään pullanpaistaja ja tätä tapahtuu max. kerran vuodessa! Kai sitä sitten tässä iässä voi perjantai iltaansa viettää villisti keittiössä voisilmäpullia ja kukkakaalipitsaa vääntäen. Ja punaviinilasillisesta nauttien - valkoviinilasista... haha.

Pullat oli namia, eikä kukkakaalipitsakaan hassumpaa ollut. Täytteenä emmentalraastetta, mozzarellaa, salamia ja tomaattia.

Mitenkäs viikonloppu on startannut teillä muilla?


torstai 16. heinäkuuta 2015

TEEHETKI

Eilen poikkesin normaalilta työreitiltäni Savonlinnan ohitustieltä keskustaan. Kyydissä istui äitiliini, jonka kanssa suuntasimme pikaiselle teehetkelle Cafe Alegriaan. Ihana, idyllinen kahvila aivan keskustassa vanhan koulun tiloissa. Kahvilan valikoimista löytyy vaihtoehtoja luomusta erikoiskahveihin ja myös erityisruokavaliot on otettu hienosti huomioon. Tarjolla on myös kevyitä lounaita. Kahvilassa valitsee olohuonemainen, leppoisa tunnelma ja kesäaikaan löytyy myös terassi, johon ilta-aurinko paistelee lämpöisesti. Halutessaan voi lueskella runoja tai vaikkapa ihastella (ja ostaa) vanhoja astioita, jollaisista herkut myös nautiskellaan. 

Paikka ansaitsisi enempi ja parempia kuvia, mutta kamera tietysti uupui matkasta ja kiirekin oli seuraaviin menoihin. Mutta Savonlinnassa liikkuvat, kurvatkaapa keskustan pääkadulta Puistokadulle ja tutustukaa Cafe Alegriaan!

Cafe Alegria: Puistokatu 3, Savonlinna







Onkos paikka tuttu? Entäpä mitäpä sanotte meikäläisen rytkyistä?

Hei huomenna on jo perjantai, tsemppiä murut!


tiistai 14. heinäkuuta 2015

MITÄ TULI SYÖTYÄ

Ruoka on mielessä lähes aina, vähän niinkuin loma. Kaikki me ollaan varmaan pohdittu kerta toisensa jälkeen, mitä kauppalistaan laitetaan ja mitä syötäisiin. Useimmat meistä on varmaan pohtineet myös sitä, miten pitäisi syödä enempi vihanneksia, marjoja ja hedelmiä tai kuinka kaiken kaikkiaan ruokailutottumukset kaipaisivat jonkinlaista remonttia ja upliftausta. Monesti kesäaikaan ruokailutottumukset muuttuvat kuin itsestään parempaan suuntaan, ainakin osittain. Syksyn tullen... no, syksyn tullen tapahtuu taas, mitä tapahtuu.

Ajattelin julkistaa teille oman ruokapäiväkirjani. Olen kerännyt siihen matskua itseltäni salaa, sillä muutenhan olisin tietty skarpannut ja mussuttanut pelkästään superterveellisiä aterioita ja muotijuttuja. Halusin, että ruokapäiväkirjasta saisi edes lähes tulkoon rehellisen kuvan. En väitä, että se on täydellinen, mutta uskaltaisin väittää sen olevan hyvin lähellä totuutta. Olen  nautiskelija, en itseni piiskaaja ja se on kyllä näistä kuvistakin pääteltävissä. 


1. Aamupalaksi kurkkuvoileipiä, jugurttia ja siemeniä, kahvia ja vettä = perussettiä. 2. Jääteetä ja sipsejä dippikastikeen kera. 3. Kesäkurpitsalla ja tomaatilla tuunattua lasagnea sekä salaattia. 4. Leipäjuustoa omenahillolla ja skumppaa (olin lomalla...) 5. Miksi tehdä muuta kun voi grillata? Vihanneksia ja pihvejä valmistumassa. 6. Voileipiä, jugurttia mansikoilla ja chian siemeniä, teetä ja mehua. 7. Salaattia sekä aurajuustokanaa sweetchilikastikkeella ja nektariinilla. 8. Tuoreet mansikat = parhautta ruokarintamalla kesäaikaan! 9. Ja taas leipää...




10. Jogurttia, itsetehtyä marjakiisseliä, mysliä ja siemeniä. Noh, TAAS voileipiä, kahvia ja vettä. 11. Viime perjantain aamukahvit. Kissan viikset kahveista, tuore voisilmäpulla teki aamusta viikon parhaan! 12. Jogurttia, smotthieta, mysliä ja chian siemeniä. 13. Kotikutoista pizzaa. Huomatkaa, hämäystä yrittävät salaatinlehdet...hahaha! 14. Salaattia ja mansikoita. 15. Muurinpohjalettuja 16. Jogurttia ja (pakaste)mansikoita plus jääteetä. 17. Puikulaburgeri - ite tein. 18. Pannaria, omenahilloa ja salaattia itsetehdyllä kastikkeella sekä jaffaa.



Tuo viimenen on kyllä ihan järkyttävä näin nähtynä! Mutta piti olla rehellinen. Pahimpaan nälkään mikrossa lämmitetty lihapiirakka, pari kananugettia ja katkarapusalaatin jämä voi olla riittävästi... Muut kuvat eivät kaivanne selittelyjä?

Jos ihminen on sitä mitä hän syö, niin minkä se tekee minusta? Siitä virheellinen tämä ruokapäiväkirja on, että kuvissa on ihan liikaa aamupaloja. Ja leipää, vaikka suosinkin täysjyväleipiä. Kuvien kokoaminen ajottui kuitenkin osittain lomani ajaksi, jolloin oli aikaa syödä myös sitä aamupalaa...arvatkaa montako kertaa olen syönyt edes sitä leipää aamulla töihin palattuani? Voin antaa vinkin, että nolla on hyvin pitkälti vastaus.

Mutta joo, tältäpä se nyt näyttää tämä ruokapäiväkirja. Ja vain pienen pieni siivu kokonaisuudesta Koitan syödä terveellisesti ja monipuolisesti, mutta olen ihan liian laiska ja ihan liian perso ruoalle pysytelläkseni jollain tietynlaisella dieetillä. Koitan tottakai vähentää ylimääräisiä hiilareita ja sokereita, mutta todella - siis todella - pienin askelin.

Kammottaako vai näyttääkö tutulta?

sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

VIIKONLOPUN POIMINNAT

Olipas tapahtumarikas viikonloppu! Jäi blogihommatkin muutamaksi päiväksi kokonaan, kun koko ajan oli jotain touhua ja menoa.  Ja vielä jatkuu - mökillä odottelee sauna, joten pikainen elonmerkki oli tultava tänne itsestään jättämään. Miksi vapaat tuntuu aina menevän ainakin sata kertaa nopeampaa kuin työviikot?! 

Kuten kuvista näkyy, mahtui viikonlopun ohjelmaan muun muassa soutujen seuraamista, syömistä, ravit sekä koiruleita. Ja paljon muuta! Tässä poiminnat päältä: tuoreet mansikat, Sulkavan Suursoudut, nyhtöpossuburgeri, pikkuneiti ekaa kertaa hihnassa, Savonlinnan totoravit ja kaksi väsynyttä karvanaamaa. Sanoisinpa, että viikonloppu oli enempi kuin ihan jees!








Mites teidän viikonloppu sujui, kertoilkaahan? Tsemppiä alkavaan viikkoon!







keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

KUKKAKIMPPU JA LINSSILUTEITA





Meidän pihan vieressä on luonnontilassa oleva pelto. Täällä maalla kun asutaan. On harakanhattua, kärsämöä, koiranputkea, apilaa, päivänkakkaraa ja vaikka sun mitä. Oikea kukkaketo. Niistäpä kokosin epämääräisen kimpun päiviäni piristämään. Yksi kesän parhaita juttuja, itsekerätyt kukat!

Pienellä mielikuvituksella ja kokeilemalla saa hauskoja kimppuja. Kestävät, minkä kestävät, mutta eivät maksa pennin pyörylää. Tänään tihkuttaa vettä (minne menit, helle?) ja kimppu ilostuttaa nokkani edessä olohuoneen pöydällä. Kuvissa esiintyvät linssiluteet taas tuhisevat untaan pöydän alla...

Ehkä taas vähän villiinnyin ja noukin liian monta eri lajiketta kimppuun, mutta ehkäpä se kuvastaa hörsyilevää puoltani...? Tsemppiä loppuviikkoon tyypit!