keskiviikko 11. marraskuuta 2015

FEELING NOVEMBER

Olisi ollut kiva jakaa mukavia viikonloppuhetkiä kanssanne, mutta arvatkaas montako hetkeä ikuistin linssin läpi? En yhtään. Ehkä se on vain tämä elämä, josta on välillä nautittava ihan siltään. Voin toki kertoa, että viikonloppu oli loistava. Oli kaksivuotissynttäreitä herkkuineen ja iloisine sankareineen, yökyläilijöitä, joogaa olohuoneen lentävällä matolla ja loppuhuipennuksena vielä Isänpäivän juhlintaa kun myös vanhempani liittyivät joukkoomme. Jo useampana vuonna olemme viettäneet Isän- ja Äitienpäivää meillä. Kuvamateriaalina jogurttikakkukuva, joka kuvaushetkellä on jo rääppiäiskakkukuva.



Viime päivinä marraskuu on läsähtänyt vasten naamaa ihan tosissaan. Vettä on tihuuttanut, satanut, lotuuttanut ja on ollut muuten vaan märkää koko alkuviikon. Harmaus ja pimeys vetää monesti mielenkin matalaksi, mutta nyt korvien välissä on ihan uudenlainen fiilis. Ja sitä fiilistä on vähän hankala selittää. Mieli on ihan hyvä, hauskaa on eikä tuo sadekaan oikein aiheuta negatiivista kaikua, ollaanhan kuitenkin saatu nauttia ihan huikeasta syksystä. Harmaus on näyttänyt hetkittäin jopa mukavalta, jotenkin rauhoittavalta. Harmauden keskeltäkin löytyy mieltä piristäviä kauneuspilkkuja, jos vain antaa itselleen mahdollisuuden niiden löytämiseen. Siinäpä tämän päivän fiilis. Lounaan hakureissulla bongasin asfaltissa polttoainetahran. Kaikessa kamaluudessaan se oli jotenkin kaunis väreineen.

Huomenna meikänainen raahaa ruotonsa töiden jälkeen kampaajan tuoliin. Edellisestä kerrasta on taas vierähtänyt tovi - olisiko ollut maaliskuussa? Suunnitelmissa on karvapehkon siistiminen ja ehkä jotain pientä piristystä värin suhteen, mutta mitään dramatiikkaa ei ole tällä kertaa luvassa. Aion pelata varmanpäälle.

Tsemppiä loppuviikkoon, älkääkä antako harmauden nujertaa itseänne!




Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Kerro mielipiteesi, ehdota, kysy, ihmettele. Kommentit ovat lämpimästi tervetulleita. :)