tiistai 30. elokuuta 2016

MARAKATIT


Näistä kahdesta pikkumarakatista täyttyvät päivät. Siis sen lisäksi, että välillä on käytävä töissä ja pyöritettävä muita arkiaskareita. Vauhtia ja energiaa on vähintään kuin pienissä ajokoiran pennuissa vain voi olla.

Eletään sitä aikaa, kun intoa on huomattavasti enempi kuin älyä - mikään ei ole turvassa siellä, mihin näiden naskalihampaat ja pienetsuuret tassut vain ylettyvät.

Joten, saanko esitellä: Milla Makia ja Matami Mimmi. :)

maanantai 29. elokuuta 2016

OMENAISTA AIKAA


Vaikka viikonloppuinen Rauli -myrsky katkaisikin torpastamme sähköt lähes vuorokaudeksi, on viime aikoina kyökkimme hellalla porissut omenachutneyta ja uunissa valmistunut omenaisia piiraita.

Lauantaina kuskasimme hurjan määrän omppuja mehuasemalle ja saimme yli kuusikymmentä litraa maailman parasta puristettua mehua. On sitten luomua ja aika läheltä - omasta puutarhasta.


Omasta mielestä parasta omenapiirakan kanssa on jogurtti ja chiansiemenet. Eräät tykkää vaniljakastikkeesta. ;)


Viikonloppuna myös koiranpennut saivat viimein nimensä. Joogasin ulkona aamuauringossa (voi autuutta!) ja hämmästelin, kuinka hyvin/huonosti sitä tulee toimeen ilman sähköä.


Hulvatonta viikkoa immeiset!


keskiviikko 24. elokuuta 2016

VALOA HÄMÄRTYVIIN ILTOIHIN

Tänä kesänä emme saaneet aikaiseksi kantaa kesäolohuoneen purjekatosta ulos. Ei sille juuri käyttöä aurinkosuojana ollutkaan ja pärjäsimme hyvin ilmankin. Meinaan aurinkoon ei läkähtynyt silloin milloin nyt sattui paistamaan. Katsotaan ensi kesänä uudestaan...


Katoksen sijaan päidemme yläpuolella killui tänä kesänä aurinkokennolla toimivat puutarhavalot.

Vietin aikaa sohvalla lueskellen, kahvitellen, mansikoita siivoten ja ihan vain nauttien kesästä. Harmillisen vähän kesäolohuoneesta ehti nauttia... Sohvatyynyt ovat tainneet olla enempi kuistin alla sateelta suojassa.

Askon alesta alkukesästä mukaan poimittu valonauha sen sijaan, on jaksanut ilahduttaa sateellakin - lamput syttyvät hämärtyvissä illoissa.

tiistai 23. elokuuta 2016

KESÄISIÄ HETKIÄ



Kesäillat. Ei niitä vuoteen liiaksi ole. Ei, vaikka pikkuhiljaa olen oppinut tykkäämään muistakin vuodenajoista.

Tälläisenä lämpimänä loppukesän iltana oli sopiva hetki muistella kesäkuun lopun saunareissua eräälle erämajalle. Silloin oli vielä keväistä vihreyttä ja vehreyttä. Erilaista vehreyttä kuin loppukesästä. Silloinkin ilta-aurinko kultasi luonnon, ihan kuten tänäkin iltana.

Mieli lepäsi hiljaisuudessa, satunnaisen vesilinnun "laulussa" - ihan kuten tänäkin iltana. Alkukesän kuikka on vaan vaihtunut sorsaan. :)

torstai 18. elokuuta 2016

VIELÄ TARKENEE HELMOISSA


Kesä ja loma vetelee viimeisiään, nyyh.

Keskiviikkona päälle eksyi kuitenkin kesäinen asu jo vähän syksyisillä mausteilla. Lontoon veikkakin oli vielä maisemissa ja vietettiin hauskaa serkkuiltaa kaupungilla ruoan ja yleisen hauskan parissa. Tuli hekoteltua vedet silmissä, joten kyllä maailma varmasti parantui roimasti.

Ihan kuten kesäisiä asuja, pitäisi yhteistä aikaa pyrkiä viettämään enempi. Mutta kuten kesäiset asut tuppaa unohtumaan kaappiin heti vähän säiden viilennyttyä, unohtuu yhteiset illanistujaiset muihin kiireisiin. Pyrin tekemään parannuksen - molempien kohdalla.

Pidetään itsestä js toisistamme huolta - mukavaa viikonloppua! xx


tiistai 16. elokuuta 2016

SADEPÄIVÄN PIZZA

Lomapäivät täyttyvät pienistä tassuista, naskalihampaista ja näemmä alinomaa ripottelevasta sateesta.

Sadepäivän evääksi paistui pizza tai pari, jokainen pikkuisen erilainen. Täytteiksi taipui niin chorizosiivut kuin pinaattikin ja omalla ikkunalla kasvatetut tomaatit. Saattoipa sekaan joutua myös kinkkusuikaleen jämät. Kaiken kruunasi vielä feta sekä valkosipulilla terästetty tomaattikastike.

Nälkäisimmät eli minä itse, aloittivat jo ennen kuvaustuokiota - pakko oli päästä maistamaan! :)

torstai 11. elokuuta 2016

PUOLITOISTA VIIKKOA KUVINA


Loman toinen osa on pyörähtänyt käyntiin kaiken touhotuksen keskellä. Puolitoista viikkoa on hujahtanut enempi ja vähempi tuli hännän alla, mutta mukavissa merkeissä enimmäkseen. Sapiskaa pitää antaa itselle siitä, että läppäri lojuu pölyttymässä olohuoneen pöydän alatasolla, sen kun pitäisi olla korjaamolla. Häpeillen tunnustan, että se on odottanut sitä jo kaksi viikkoa - ainakin!

Mitä sen sijaan olen puuhannut, pieni kurkistus siihen.

Luonnosta olen päässyt nauttimaan niin kotimetsässä kuin kaupungissakin. Vanhempieni pihaoravat jaksavat viihdyttää joka kerta siellä vieraillessani. Kantarellien keräämisessä taas hauskinta on, etten itse edes syö sieniä - paitsi niitä legendaarisia, valko-vaaleanpunaisia vaahtokarkkisieniä. Onneksi joku kuitenkin aina huolii valmiiksi kerätyt kantarellitkin.


Viimeisiä koiranäyttelyitä meidän kohdalla viedään ennen jahtikauden alkua. Viime lauantaina Taika sai erinomaisen laatuarvostelun ja mamma on vähintäänkin ylpeä. Ensi lauantaina toivottavasti vielä pikkuisen paremmin? Se paha koiranäyttelyissä on, ettet koskaan tiedä lopputulosta etukäteen.... Hmph.


Kotikaupunki on ollut kohteenani useampana päivänä, tarkemmin sanottuna koko alkuviikon. Isoveikka on lomailemassa siellä ja aikaa on sitten tapettu porukalla. Hyvässä seurassa ainakin, aika menee ihan liiankin nopsaan! Olemme kuitenkin ehtineet ulkoilmaterassille valtavien lehmusten katveeseen tuopillisille, nauttimaan kahvit torilla sekä ruokailemaan kahdessa eri ravintolassa. Suosittelen testaamaan tyrnimarjajälkkäriä sekä poropizzaa, mikäli satutte Majakkaan tai Caperoon Savonlinnassa.

Pikkupennut ovat pian neljäviikkoisia. Joka kerta pentujen kehityksen seuraaminen on yhtä ihmeellistä ja mykistävää. Kehitystahti on sitä luokkaa, että hidasälyisemmät sivustaseuraajat tippuvat auttamatta kelkasta. Siltikin matka aikuisiksi metsästyskoiriksi on vasta alussa - vaikka pikkuprinsessat ovat olevinaan jo tosi suuria ja mahtavia.

Eilen kotimatkalla. Maantietä on tullut ajeltua ristiinrastiin aina naapurimaakuntiin asti. Sata kilsaa ja rapiat on tosin ihan normijuttu, mikäli kotontaan poistuu. Vaan mikäpä on ajellessa, sillä on tässä ennättänyt autokaupoillekin. Ja mikäpä on ajellessa kauniissa, kesäisessä kotimaassa!

Mukavaa viikon jatkoa, kamut!

maanantai 1. elokuuta 2016

LUSH - KOSMETIIKKAHERKKUJA

Hyvää elokuuta kaverit!

Vaikka tällä hetkellä olenkin kovin ihastunut kotimaisen EkoPharman luonnonkosmetiikkaan, niin onpa pakko vinkata englantilaisesta Lush- merkistä!

Tutustuin merkkiin toukokuussa Lontoossa käydessäni ja voi pojat, että liike oli kuin karkkikauppa nyt vähintäänkin. Esillä oli kulhoja, joissa oli vastavalmistettuja kuorintoja, rasvoja sun muita. Tuotteiden raaka-aineita oli ripoteltu niiden ympärille kutsuvasti ympäri putiikkia. Huumaava tuoksu täytti sieraimet. Teki mieli vähän maistaakin... Hyvällä tuurilla olisi voinut päästä näkemään, kuinka tuotteita valmistetaan.


Meillä taisi olla hieman hoppu junaan, joten vierailu jäi melkoiseksi pikapyrähdykseksi - hyllystä ennakkoon netistä bongattu kasvoputsari mukaan ja kassan kautta juoksujalkaa matkaan. Pientä vastahakoisuutta oli kyllä omalla kohdallani ilmassa, olisihan ollut niin mukava vähän hypistellä, nuuskia ja tutkia noita herkkuja.


Merkin tuotteet valmistetaan ihmiskätösin tuoreista raaka-aineista. Voit tosiaan saada kaupasta mukaan purkillisen lempikasvonaamiotasi juuri valmistettuna. Tuotekirjoon kuuluu ihonhoitotuotteiden lisäksi myös vartalon pesuun ja hoitoon tarkoitetut tuotteet, shampoot ja hoitoaineet sekä meikkejä. Esimerkiksi suihkuhyytelö kuulostaa melko jännittävältä!


Googlailin tässä vielä merkkiä ja meillähän on kokonaista kaksi liikettä oman maan kamaralla! Helsingissä tietty, mutta kuitenkin. Myös verkkokauppa toimii. Klikkailkaapa osoitteeseen Lush.fi, mutta varoituksen sana lienee paikallaan - tuotteet näyttää syötävän hyviltä.