tiistai 4. lokakuuta 2016

sorsaa muurikalla







Meillä tavataan syödä pari kertaa vuodessa itse pyydettyä sorsaa. Kuuluuvat puhuvan, että sorsakin on parasta nuotiolla tikun nokassa paistettuna, mutta mitäpä minä siitä tietäisin? Tyyli kuulunee enempi sinne jahtimestoille. Niinpä meillä sorsa päätyi muurikalle. Kaverikseen se sai tomaattia, sipulia ja paprikaa sekä tietysti mausteita. Monesti pärjää kuitenkin hyvin yksinkertaisella maustamisella ja tähänkin käytettiin vain suolaa, pippuria sekä hunajaa. Ai niin, unohdin omenat! Kasvisten lisäksi pannulle päätyi omenaa.

Yksinkertaisen hyvää ja kevyttä! Toki sen sorsan saaminen voi olla hieman haasteellista, mikäli itse ei niitä pyydä. Tässä kohtaa itsekin käännyn tuon kaksilahkeisen suuntaan.

Ajatusmaailmani on avartunut vuosien takaisesta siinä määrin, että ymmärrän "villin ravinnon" arvokkuuden. Ei teollisia rehuja, ei lajille epätyypillisiä elinoloja. Tiedät varmasti, mistä lautasellasi oleva ruoka tulee ja mitä se on.  Mutta, tämä onkin jo toinen tarina.


Siis. Jos lautasellenne eksyy sorsa, niin siitäpä herkku syntyy! Ja hei - reseptit jakoon, jooko?


Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Kerro mielipiteesi, ehdota, kysy, ihmettele. Kommentit ovat lämpimästi tervetulleita. :)