lauantai 5. marraskuuta 2016

harmaa vallankumous





Olen tässä jo hyvän aikaa vouhkannut kotimme uudistamisesta ja remonttisuunnitelmista. Palaset loksahtelevat hiljalleen paikoilleen ja mielikuvissa lopputulos on jo lähes valmis.


Syksyinen harmaus tuntuu joka vuosi yhtä tunkkaiselta ja luotaantyöntävältä eikä tämä syksy ole ollut poikkeus. Vouhotukseni keskellä olen kuitenkin huomannut, että suunnitelmieni mukainen tulevaisuuden koti on melko harmaasävytteinen - valkoista, harmaata, mustaa ja puuta. Mitä ihmettä? Eikä ahdista yhtään, ei ainakaan näin ajatuksen tasolla. Toki väriä huusholliin tuovat viherkasvit ja tekstiilit. Sekä yleensä pitkin lattiaa levitellyt koirien lelut. Lattialla makoilee nytkin siili, yliajettu kärppä, narulelu sekä muuta sekalaista seurakuntaa - kummasti ne löytävät tiensä vapauteen, eivätkä suostu pysymään lelulaatikon pimennossa.





Kaltaiselleni hätähousulle on aikamoista sinnittelyä odotella kevättä ja että olohuoneessa päästään tositoimiin. Mies oli sitä mieltä, ettei olohuoneen uunia aleta purkamaan ja uusimaan kesken lämmityskauden. Se on varmasti fiksua, vaikka se hätähousu minussa ei oikein kykene sitä seikkaa ymmärtämään. Onneksi talven varalle on useampi pikkureissu tiedossa ja vähän muutakin ohjelmaa viemään ajatuksia muuhun. Ja onpa aikaa suunnitella ( - ja muuttaa mieltään).







Lämmönlähteen ja pintojen uusimisen lisäksi listalla on myös ollut suuri tai suuret lasivitriinit. Olen himoinnut jo kauan mustaa/mustia vitriinejä, mutta koska kohtuuhintaista, kaikki kriteerini täyttävää huonekalua ei ole löytynyt olin jo kallistunut Ikean mustanruskeiden vitriinien puoleen. Paitsi, jos onnistuisin sattumalta löytämään mieleisemmät vaikkapa Torista.

Sattumalta löysinkin harmaan kaunokaisen ja sen kaverin haahuillessani bittimaailman loputtomissa ostosparatiiseissa. Kaunis, hieman kulahtanut harmaa, ehkä jopa kelomainen harmaa - siinä olisi sopiva kaluste meille! Ja ainahan voi tuunata, jos musta joskus tuntuu oikeammalta vaihtoehdolta. Kelopuu, vaikka se onkin kuollut ja harmaa, on mielestäni todella kaunista.

Haaveilen myös savusaunallamme kauniisti patinoituneista leveistä lankuista askarrellusta olohuoneenpöydästä. 






Tähän haaveiluun ja suunnitteluun saisi helposti kulumaan vaikka koko päivän. Onko siellä kohtalotovereita?

Ulkona on kuitenkin mitä huipuin ulkoilusää, luntakin näkyy hiljalleen leijailevan harmaan maan peitoksi ja koirat odottelevat malttamattomina pääsyä tutkimaan ympäristöä. Pyykit odottavat koneessa ripustajaansa eikä imurikaan tunnu toimivan itsekseen, myös kahvinkeitin napsahti pois päältä. On siis aika puhaltaa ajatuskuplat syrjään ja siirtyä muihin touhuihin.

Mutkattoman mukavaa viikonloppua! xx

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Kerro mielipiteesi, ehdota, kysy, ihmettele. Kommentit ovat lämpimästi tervetulleita. :)