sunnuntai 11. joulukuuta 2016

joulutoreilla - Lontoo





Kaneli, glögi, suklaa ja kaikki muut jouluiset tuoksut hiipivät nenääni. Välillä jouluntuoksuihin sekoittuu herkkullinen lettujen, hampurilaispihvien ja erilaisten makkaroiden tuoksut. Ihmiset näyttävät uteliailta selvittämään tuoksujen alkuperää ja osa onkin jo täydessä touhussa maistelemassa paikan päällä valmistettuja herkkuja. Joulutorikojujen edustoilla parveillaan.

On ollut liiankin helppoa viipyillä noissa tunnelmissa, vaikka tosiasiassa palasin Lontoon reissultani kotiin jo keskiviikkoiltana. 



Käväisin töissä torstain ja perjantain ja nyt olenkin saanut lepäillä viikonlopun. Joopa joo. Pyykkikone on pyörinyt, imuri rallattanut ja minä siinä kaiken keskellä yrittänyt saada kotia siistiksi ja lämpimäksi. Mieskään ei ole ollut kotosalla, vaan koiraharrastuksensa parissa koko viikonlopun, mikä tietysti on tuonut oman jännitysmomenttinsa näihin päiviin.

Mutta toreilla ja turuilla oli kiva kuljeskella. Kotipuolessa sitä tulee harrastettua harmittavan vähän, koska on muita kiireitä. On koti, jossa on ihana olla. On välimatkat ja kaikenlaista muuta puuhaa. Liiankin helppoja tekosyitä viipyä vapaapäivinä koko päivä kotosalla ja sen välittömässä läheisyydessä, keskellä metsää. Työpäivinä taas on hoppu kotiin rakkaiden läppäkorvien luo ja elpymään päivästä. Ehkä niitä kutsutaan valinnoiksi..?







Lontoossa kuljeskeltiin kuitenkin tunteja. Käytettiin lähes päämäärättömään hengailuun käytännössä koko sunnuntai ja jollain tapaa se on aika rentouttavaa. Ei kiirettä, ei aikatauluja. Pysähdyttiin välillä juomaan lämmintä siideriä ja katseltiin ohi marssivia ihmisiä. Välillä huomasin miettiväni heidän mahdollisia aikataulujaan - oliko heillä yhtä leppoisa meno kuin meillä.

Kojuista osui silmiin, mitä parempia joululahjaehdokkaitakin. Liekö siideri teki tehtävänsä ja sai ajatuksen kulun häiriintymään riittävästi, sillä kotiin palasin kuitenkin tyhjin käsin. Ainoa ostokseni oli eräästä kojusta ostamani kaulahuivi (jäljempänä kuvassa minusta ja Chaplinista), johon hyytävä viima minut edellisenä iltana pakotti sekä muutama pienen pieni tuliainen.

Nyt olenkin lähetellyt veljelleni kainoja viestejä, jos hän postittaisi minulle yhtä ja toista torilta - kun sattuu niillä kulmilla liikkumaan. Ja totta puhuen, tuskin sattuu vaan hänen olisi varta vasten lähdettävä sinne. Olen ääliö...

Covent Gardenin antiikkitorilla huomasin hopeisen, jo kauniisti patinoituneen, käärmettä kuvaavan rannerenkaan. Se harmittaa ehkä eniten. Nyt koitan uskotella itselleni, ettei kohtaloitamme ollut tarkoitettu yhteen.





Lontoossa kadut oli koristeltu toinen toistaan upeampiin jouluvalaistuksiin. Tosiasiassa niistä nähtiin vain murto-osa, mutta hienoja ne olivat silti. Ja jollain kai sitä puuttuvaa lunta on kompensoitava, vaikka minä huomasin miettiväni jossain kohtaa sähkön kulutuksen määrää...

Kieltämättä kaikki tämä joulumeininki sai minutkin hieman orastavalle joulumielelle. Eilen oli käytävä sisälle kuusenoksia tuoksun toivossa, tottakai. Vuosia komeron kätkössä nököttänyt olkipukkikaan ei näyttänyt enää niin pahalta silmään, vaikkei se vieläkään päässyt näkösälle. Glögiä on latkittu jo useaan otteeseen. Ehkä se olkipukkikin vielä pääsee edustamaan hieman lähempänä joulua.





Millaisissa merkeissä teidän viikonloppu ja jouluvalmistelut ovat, olisi mukava kuulla?
Mukavaa alkavaa viikkoa!


Postauksen kuvat Leicester Squarelta, Covent Gardenista ja niiden välimaastosta.
Kuva minusta ja Chaplinista veljeni käsialaa.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Kerro mielipiteesi, ehdota, kysy, ihmettele. Kommentit ovat lämpimästi tervetulleita. :)