keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

ihania juttuja, paitsi jäykät lihakset


Remontti on vihdoin polkaistu käyntiin! Siitä juttua enempi ehkä myöhemmin. Nyt pari sanasta lähipäiviltä. Kuvat liittyvät vain löyhästi aiheeseen, hassu otsikko joten kuten.




En muistanut, miten rauhoittavalta sateen ropina kuulostaakaan. Useimmiten sade tuntuu ahdistavalta ja masentavalta, mutta toissa iltana unettava, pehmyt kohina tuuditti hyvin uneen. Peltikaton läpikin pystyin kuulemaan, että pisarat olivat kesäisiä ja lempeitä, mukavia pisaroita. Tuntui hyvältä kömpiä peiton alle ja keskittyä sateeseen - ja nukahtaa.

Tapasin pienen pienen ketunpoikasen työmatkallani. Voi elämä, kuinka suloinen otus. Kuvaa ei tietenkään ole, koska pälpätin tapahtumahetkellä puhelimeen. Toinen ei ymmärtänyt pelätä autoa lainkaan, minun oli pysähdyttävä kokonaan, koska pikkurepolainen törötti keskellä kaistaa - kun vain ei uteliaisuus koituisi kohtalokseen. Harmaasilmäinen pikkukettu oli niin utelias, että kiersi auton ja katseli minua auton ikkunan läpi viereiseltä ajokaistalta. Mietin puolitosissani ystävälle puhelimessa, hyppäisikö kettu kyytiin, jos avaisin oven. Kohta se kuitenkin lähti kipittämään maantienlaitaa toiseen suuntaan ihan muina kettuina.



Mies purki olohuoneemme nurkasta tiilisen takkauunin, meikämuija kantoi tiilet ulos. Useampi sata kiloa tiiltä tuntuu kropassa, ensin hyvänä fyysisenä rasituksena, seuraavana päivänä ei niin mukavana lihasjäykkyytenä. Tästä voi tietysti tehdä monenlaisia johtopäätöksiä, jotka kumosin seuraavan aamun tuhdilla, proteiinipitoisella aamiaisella. Remontissa rähjääntyneet lihakset, mikä ihana tekosyy kunnon aamupalaan! Vielä kun olisi joku, joka valmistaisi sellaisen kaikkina aamuina...


Rakastan omenapuun kukkia ja nyt niitä on. Hieman haikeana olen katsellut myös kirsikkaamme, jossa on kyllä enempi kukkia kuin viime keväänä. Toivon salaa, että tänä kesänä hukumme kirsikoihin. Saamme ehkä toistakymmentä kirsikkaa eli ei huolta, etteikö niille olisi syöviä suita. Omenapuut sen sijaan ovat valkoisina ja hennon vaaleanpunaisina kukista. Ah ja voi ihanuutta!


xx maria


Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Kerro mielipiteesi, ehdota, kysy, ihmettele. Kommentit ovat lämpimästi tervetulleita. :)