torstai 29. kesäkuuta 2017

pari juhannuskuvaa


Valo kurkotteli puiden latvojen yli olemattomalta yöpuultaan yöttömänä yönä, juhannusyönä. Istuin keittiönpöydän ääressä tilkka mantelilikööriä lasissa ja seurasin ikkunasta aamua. Kello oli 2.25, oma juhannushetkeni, kun juhlan jäljet oli siivottu ja pois pyyhitty. Vieraat olivat menneet jo aiemmin.

Juhannus oli ja meni. Minäkin kömmin sänkyyn.



Olohuoneremontin keskelläkin toistakymmentä ihmistä ja pari koiraa söivät keskiyön tunteina, kuka milläkin kulmalla ja jakkaralla - keittiönpöydän ympärys kun kävi ahtaaksi. Tai no, koirat lähinnä katselivat kaihoisasti syömätouhuja. Aiemmin oli nautittu löylyistä ja kiljahdeltu lähes jääkylmän uimaveden johdosta. Tottahan veteen oli pulahdettava, olihan sentään juhannus. Oltiin yhtä mieltä, ettei vesi ollut ollut koskaan näin kylmää juhannuksena kuin nyt.

Sää sentään oli siedettävä, joskaan ei mitenkään erityisen lämmin.





Kun nyt on keskikesän juhla jo vietetty, niin voisiko ne kesäiset kelitkin vihdoin tulla?

maria xx


Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Kerro mielipiteesi, ehdota, kysy, ihmettele. Kommentit ovat lämpimästi tervetulleita. :)