torstai 12. lokakuuta 2017

minne katosi päivät?


En osaa pukea tämän hetkistä elämää paremmin sanoiksi kuin Scandinavian Music Group aikanaan. Päivät toisensa perään katoavat johonkin minun leijaillessa niiden lävitse. Alhaalla roikkuvat pilvet ja lähes jatkuva sade eivät ole varsinaisesti mikään päivän piriste.




Kiinnostaakin ihan täysillä tuon pienen miehen viereen asettuminen ja uunin edessä köllöttely. Vielä kun joku kantaisi siihen mukillisen teetä. Ei voi nousta paikaltaan tai koiranpentu herää uniltaan.

Itse olen ollut viime päivät - no, ainakin koko viime ja tämän viikon hirmuisen väsynyt - ikäänkuin tyhjäkäynnillä. Havahdun tuon tuosta uppoutuneena tyhjiin ajatuksiin tuijottamasta tyhjyyteen. Olen ulkoillut niinä päivinä kun sade on vähänkin tauonnut tai edes laantunut pelkäksi tihkuksi. Olen joogaillut kevyesti ja pyrkinyt syömään kevyesti. Väsymyksen taltuttajiksi näistä hoitomuodoista ei tällä kertaa ole ollut, unta on yksinkertaisesti ollut aivan liian vähän. Ilmankos lämmin paikka lampaantaljalla kiinnostelee...




Olen päättänyt vakaasti selättää tämän silmiä kirvelevän väsymyksen - enhän voi loputtomiin (loputtomiin tarkoittaa tässä jotain huhti-toukokuuta ehkä) haahuilla päivien läpi puolivaloilla - on näet liian paljon asioita joita haluan tehdä tässä välillä. Ehkä on siis korkea aika laittaa läppärin kansi kiinni ja suoriutua untuvapeiton uumeniin sekä toivoa, että nukkumatti muistaisi minut tänä iltana. Ehkä olen jo huomenna hieman pirteämpi...?

Kauniita unia sinne ruutujen taakse.


maria xx


Seuraa blogia Facebookissa ja Instagramissa.



Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Kerro mielipiteesi, ehdota, kysy, ihmettele. Kommentit ovat lämpimästi tervetulleita. :)