lauantai 6. tammikuuta 2018

mitäs sitten?



Vuosi vaihtui uudeksi, mutta minä vaan olen edelleen sama vanha. En muuttunut keskiyöllä kurpitsaksi, vaikka vuoden ensimmäistä päivää vietettiinkin hyvin pitkälti laiskotellen. Kurpitsaksi muuttumista puoltaa kyllä se, etten ole päiviin saanut kirjoitettua mitään.

Olen pohtinut asioita joita alkaneelta vuodelta odotan, missä haluan muutosta tai kehittää itseäni, mistä haaveilen. Lista on pitkä kuin nälkävuosi ja sitten toisaalta taas tyhjää täynnä. Ei olisi ensimmäinen kerta kun tehdyt lupaukset unohtuvat ennen kuin helmikuu ehtii alkaa... ajatukset ajelehtivat maailman ääriin ja sitten muistan, että pitäisi ennättää paikkoihin ajallaan. Pitäisi myös opetella lähtemään ajoissa. Vihaan kiirettä, mutta olen ehkä itse itseni pahin viholliseni sen luomisessa. Selvästi asioita, joita pitäisi pyrkiä parantamaan.




Pitäisi olla kurinalaisempi, mutta kurittomuus on helppo naamioida armollisuuteen. Liika armollisuus on johtanut vähän siihen, että joidenkin asioiden hoitaminen on siirtynyt seuraavaan päivään, viikkoon ja seuraavalle vuosituhannelle. Pitäisi siis ottaa itseään niskasta kiinni ja hallita itseään paremmin, panna nainen ruotuun. Haluaisin kuitenkin olla ihminen, joka on aktiivisesti ainakin tavoitellut unelmiaan, sillä elämä on liian lyhyt täydellisen hetken odotteluun. Täydellinen hetki voi aivan hyvin olla nyt.




Aikanaan tehdyt valinnat eivät enää tunnu oikeilta eikä varsinkaan se suunta, johon ne ohjaavat elämää tai minua ihmisenä. En sano, että aiemmat valinnat olisivat olleet vääriä, ne eivät vain tunnu enää palvelevan minua. Ne ovat alkaneet muuttaa minua ihmiseksi, joka en halua olla. Liian paljon kielteisiä tunteita, kun matkasta tulisi voida nauttia.

Pyrinkin keräämään rohkeuteni ja ottamaan askeleen kohti u-n-e-l-m-i-a - kukaan ei tule sitä puolestani tekemään. Kukaan ei ole sanonut, että matka olisi helppo tai että määränpää olisi selvä, haluan kuitenkin yrittää. Haluan opetella uutta ja rakentaa itselleni enempi itseni näköisen elämän.




Helpommin toteutettavia tavoitteita onkin säännöllisen liikunnan takaisin palauttaminen päiväjärjestykseen, sokerin syönnin vähentäminen, kasvisten lisääminen entisestään ruokavalioon sekä pidemmät yöunet. Vaikka ketäpä koitan tässä huijata? Asetan näitä samoja tavoitteita itselleni uudestaan ja uudestaan - että niin helppoja toteutettavia ne ovat. Onnistun niissä välillä paremmin, välillä huonommin. Ehkä niistä muistuttaminen auttaa kuitenkin pikkuhiljaa muuttamaan elintapoja?

Toiveita on myös konkreettisista matkoista maailmalle, Lappikin poroineen ja rekikoirineen kiinnostelee, mutta katsotaan kuljettaako elämä kuluvana vuonna mihin suuntaan?


Menestystä teille ihanat lukijani tähän alkaneeseen vuoteen ja kiitos, että olette olleet matkassani! <3


Olettekos tehneet itse lupauksia tälle vuodelle vai onko koko homma huuhaata?



maria xx


KUVAT ITSENÄISYYSPÄIVÄN ILOTULISTUKSESTA IMATRALTA




Seuraa blogia Facebookissa ja Instagramissa.



Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Kerro mielipiteesi, ehdota, kysy, ihmettele. Kommentit ovat lämpimästi tervetulleita. :)